UruharaFC cosplay

tiistai 27. syyskuuta 2022

Beyblade Metal Masters Jack cosplay

Tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!

Viime vuosina cosplay ei ole ollut ensimmäinen asia mielessäni vaikka nuorempana olin intohimoinen harrastaja ja valmistin koko ajan uusia asuja. Nykyään aloitan vain harkittuja pukuprojekteja ja pyrin käyttämään jo olemassa olevia cosplayasujani mahdollisimman pitkään. Cosplay ei saa olla pikamuotia. Näin ollen tuntuu siltä, että esittelen vain “vanhoja” asuja täällä blogissa, mutta oikeasti kyse on omien suosikkipukujensa käyttämisestä mahdollisimman pitkään sekä portfolion kokoamisesta. Ärsyttää, kun tärkeistä puvuista ei ole itselleen mieleistä (tai ajankohtaista) valokuvasisältöä, mutta jos puku on vielä olemassa, aina voi laittaa asun entistä ehompaan kuntoon ja järjestää valokuvauksen - ja tietenkin esitellä lopputuloksen myös täällä blogissa!

Jack on hyvin erityinen projekti, jonka aloitin vuoden 2013 lopussa. Asu valmistui Suomen Nordic Cosplay Championship -karsintakilpailua varten 2014 helmikuussa, ja kesällä samana vuonna edustin parannellulla puvulla ja näytöksellä kilpailun finaaleissa Ruotsissa Närcon-nimisessä tapahtumassa. Tasapainoinen ja omia vahvuuksiani tukeva suoritus toi voiton Suomeen ja olen cosplayn pohjoismaiden mestari 2014.

Jackin asu koostuu enimmäkseen perusvaatetuksesta ja valmistuksen yhteydessä kiinnitin erityistä huomiota puvun väreihin ja istuvuuteen. Asun vaikein osuus oli pitkä, helmasta säleinen takki. Takki on ainoa osa, joka on vielä täysin sama kuin vuonna 2014. Muita osia puvusta on korjattu tai tehty kokonaan uudestaan vuosien aikana.



Jackista on paljon valokuvia, mutta ei yhtään sellaisia mitä haluaisin portfoliooni. Suunnittelin valokuvaajan palkkaamista, mietin kuvauspaikkoja yms. aina siihen asti, kunnes Traconia 2022 varten sovitin asua ja kauhukseni se oli jäänyt vähän pieneksi. Vastahan minä eilen tätä cossia käytin, mutta totuus on, että Jackin asu oli päälläni viimeksi vuonna 2015. Uusien housujen lisäksi peruukki kaipasi uudelleen muotoilua. Loppujen lopuksi kultapoika oli siinä kunnossa, etten halunnut vaivata ketään valokuvaajaa asialla. Järjestimme pienen valokuvauksen kotipuolessa yhdessä siskoni kanssa.

Beyblade on japanilaiseen lelusarjaan ja sarjakuvaan perustuva anime. Tarina kertoo todellisuuden kaltaisesta maailmasta, missä hyrrillä pelataan beyblade-nimistä peliä. Hyrrät/kiekot laukaistaan pyörimään peliareenalle ja ottelun häviää pelaaja, kenen hyrrä lopettaa ensimmäisenä pyörimisen tai lentää ulos areenalta. Vastustajan hyrrä yritetään päihittää tönimällä sitä omalla kiekolla. Vahvimmissa kiekoissa on erityisiä voimia, mutta pelaajan menestykseen vaikuttaa myös hyrrien ominaisuudet, pelitekniikat ja armoton harjoittelu.

Jack esiintyy Metal Fight Beybladen toisessa tuotantokaudessa. Suomessa tämä kausi on ollut nähtävissä televisiosta nimellä Beyblade Metal Masters. Metal Fight Beyblade on sarjan alkuperäinen japaninkielinen nimi, jolla saadaan tehtyä ero 2000-luvun alussa ilmestyneeseen Beybladeen. Näin ollen Jack kuuluu ns. toisen sukupolven Beyblade hahmoihin. Metal Masters käsittelee Beybladen maailmanmestaruuskilpailuja. Jack pelaa yhdysvaltojen joukkueessa Team Star Breaker. Joukkueen jäseniin käytetään “tehostus”-menetelmää, joka mentaalisesti parantelee heidän suorituskykyään. Jackista kyseinen menetelmä on tehnyt huippupelaajan sekä kahelin. Aina ei tiedä onko hän pelottava vai hauska, mutta selvästi Jackillä ei ole kaikki siveltimet purkissa. Tehotus on herättänyt hänessä taiteellisia kykyjä ja maniaa, mutta myös tunnekylmyyttä ja arvaamattomuutta. Jack pelaa kiekolla Evil Befall UW145EWD. Jack on yksi suosikki hahmojani Metal Fightista juurikin hänen poikkeuksellisen "värikkään" persoonansa vuoksi.






Terveisin,
Päivi

lauantai 24. syyskuuta 2022

NECA Ultimate RoboCop figuuri

Hei ja tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Elävinä tai kuolleina, tänään lähdemme RoboCopin mukaan!


Noin muutama viikko takaperin ostimme Traconista Head Hunter Storen myyntipisteeltä NECAn valmistaman Ultimate RoboCop -figuurin. Kyseinen figuuri perustuu vuonna 1987 julkaistuun yhdysvaltalaiseen scifi- ja toimintaelokuvaan RoboCop. Lyhyesti kerrottuna elokuvassa Alex Murphy niminen poliisi saa raa'asti surmansa työtehtävän aikana. Hänestä rakennetaan kyborgi nimeltänsä RoboCop valvomaan lakia ja järjestystä rikollisuuden kalvamaan Detroitin kaupunkiin. Jos et ole ikinä nähnyt mitään RoboCopiin viittaavaa ja päätät nyt mennä katsomaan, kehotamme huomioimaan elokuvan olevan mm. erittäin väkivaltainen ja syystäkin K-18. Ilmestyessään RoboCop ponkaisi supersuosioon ja tästä syystä elokuva on poikinut kaksi jatko-osaa, yhden uusintaversion vuodelta 2014, kaksi animaatiosarjaa, kaksi TV-sarjaa, sarjakuvia, videopelejä ja ties kuinka paljon oheistuotteita.


Figuuripakkauksen kansi esittää vuoden 1987 elokuvajulistetta. Sama kuva löytyi myös mm. VHS-kasettien kannesta. Pakkaus on suunniteltu niin, että halutessaan sitä voi pitää esillä kansi avattuna ilman, että figuurin ottaa ulos pakkauksesta. Jos figuurin poistaa pakkauksesta esim. valokuvauksen ajaksi, sen saa laitettua helposti takaisin.



Pakkaus sisältää hämärää kujaa esittävän pahvitaustan, jonka eteen RoboCopin voi asettaa poseeraamaan. Valokuvauksen näkökulmasta pahvin edestä oli todella vaikea ottaa valokuvia, koska jos kuvaajan selän takana on vähääkään valoa, tämä heijastuu todella selkeästi pahvitaustasta.

Tämän lisäksi pakkauksen mukana tulee elokuvasta tuttu Cobra Assault Cannon, joka on kuvassa näkyvä iso, kivääriä muistuttava ase, ja RoboCopin oma ampuma-ase Auto 9 -pistooli, jonka saa kiinni figuurin jalasta aukeavaan koteloon. Pistoolin kärkeen saa suuliekin ja molemmat aseet sopivat RoboCopin käteen kiinni.


Mukana tulevat myös vaihtopää ja -käsi, johon on avattu data spike -piikki, jonka avulla hahmo pystyy yhdistämään itsensä tietokoneisiin. Tiukan paikan tullen kyseinen käy myös aseesta, kuten elokuvasta olemme oppineet. Vaihtopää esittää Alex Murphyn kasvoja ilman visiiriä. Figuurin kasvot on pyritty saamaan saman näköisiksi kuin hahmon näyttelijällä Peter Wellerillä. Olemme aina pitäneet alkuperäisessä RoboCopissa siitä, minkälaisen vaikutelma se luo, kun näyttelijän kasvot on maskeerattu näyttämään siltä kuin Alex Murphyn naama olisi vain kuorittu ruumiista irti ja tylyn näköisesti kiinnitetty mekaaniseen päähän.



Pituutta figuurilla on noin vähän alle 17 cm. Toimintafiguuriksi RoboCopin nivelet olivat todella jäykät ja raajojen taivuttaminen suorastaan hirvitti. Vaihtopää ja -käsi eivät tuntuneet kumpikaan sopivan paikoilleen ja niitä täytyy painaa ja nitkuttaa voimalla kiinni figuuriin.

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, saammeko muitakin NECAn valmistamia Robocop-figuureja Suomeen.


Siihen asti,
Thank you for your cooperation, good night!

Terveisin,
RoboSatu ja PäiviCop

lauantai 17. syyskuuta 2022

Tracon 2.-4.9.2022, Tampere

Tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!


Vihdoinkin kauan odotettu syyskuun ensimmäinen viikonloppu saapui: Tracon Tampereella! Tracon on harrastajien keskuudessa hyvin suosittu roolipeli- ja animetapahtuma, joka järjestetään vuosittain Tampere-talossa. Melkoinen ikävä oli varmasti päässyt iskemään, sillä tautitilanteesta johtuen edellinen Tracon oli peräti kolme vuotta sitten! Onneksi olemme pikkuhiljaa pääsemässä takaisin normaaleihin coniaikatauluihin. Allekirjoittaneet ovat käyneet Traconissa nyt yhdeksän kertaa vuodesta 2010 lähtien.

Matkamme Traconiin alkoi jo hyvissä ajoin, kun Päivi haki paikkaa ohjelmanpitäjäksi. Hän pääsi luennoimaan aiheesta “Post-apokalyptiset patinointimenetelmät” - juuri se sama luento, jonka Päivi piti Cosvisionissa, mutta Traconiin esitystä oli täydennetty lisäämällä kuvitusta ja menetelmiä. Tämän lisäksi Päivi haki cosplaykilpailun tuomaristoon ja sai paikan lauantain pukukilpailuun. Satu oli Traconissa normaalina kävijänä.

Todellinen yllätys tuli siinä vaiheessa, kun saimme tietää milloin luento on: Klo 17:00 perjantaina! Tänä vuonna Tracon oli panostanut perjantaihin oikein kunnolla asettamalla runsaasti ohjelmaa aukioloajalle 16:00 - 22:00. Tämä sai meidät siirtelemään työvuoroja uusiksi ja varaamaan junamatkat odotettua aikaisemmaksi. Olimme henkisesti varautuneita siihen, että matkustamme perjantaina illalla Tampereelle, nukumme hotellissa ja lauantaina reippaasti conipäivään ilman aamumatkustelun aiheuttamaa rasitusta! Juttu on nimittäin niin, että pitkät päivät ja stressi aiheuttavat etenkin Päiville voimakasta päänsärkyä. Kipu heikentää tapahtumasta nauttimista huomattavasti eikä ole muutenkaan kivaa olla nukahtamassa pystyyn jo päivällisaikana. Conireissut pitäisi pitää mahdollisimman stressivapaina (hah!).

PERJANTAI

Puolen päivän aikoihin nousimme junaan. Mieli on tyyni ja stressi poissa. Meillä oli junan vaihto Lahdessa ja jostakin syystä junassa raide kuulutettiin väärin. Siinä me seisoskelimme väärällä raiteella kun aseman kuulutus ilmoitti junamme olevan lähdössä aivan toiselta raiteelta - juoksupaniikkia oikeaan junaan! Ei hätää, mieli on poissa mutta stressi tyyni. Tämän jälkeen oli vielä yksi junan vaihto ja kun Päivi nosti matkalaukkuaan, kuului rääks! Hänen pitkä hameensa repesi. Tyyni on poissa ja stressi mieli! Tästä syystä ihmiset matkustavat autolla!

Lopulta selvisimme Tampereelle ja Sokos Hotel Villaan. Villa on viihtyisä sokkari kivenheiton päässä Tampere-talosta. Coneissa majoitumme hyvin harvoin hotelleissa, mutta Traconissa teimme poikkeuksen ja nautimme olostamme täysillä! Oli ihanaa saada oma tila kolmipäiväisen conin keskelle. Villa myös sijaitsee kauppakeskus Tullintorin ja sen markettien ja ravintoloiden kyljessä. Tästä syystä aivan ensimmäiseksi lähdimme käymään East Asia Martissa ja ruokakaupassa. Ostosten jälkeen palasimme valmistautumaan coniin ja Päivi huomasi, ettei hän enää löytänyt puhelintaan. Mieli on stressi ja stressi stressi! Paniikki vain paheni kun huomasimme, ettei puhelimeen pystynyt soittamaan - ja sitten löysimme luurin tavarapinon alta. Siinä alkoi olla riittävästi jännitystä yhdelle päivälle, mutta coniin oli silti mentävä.


Klo 16:00 Tampere-talolla oli jo mukavasti vipinää. Rooliasuihin sonnustautuneita kävijöitä pörräsi Sorsapuistossa vaihtamassa rannekkeita ja hakemassa työvoiman badgeja. Päivin luento oli yksi conin aloittavista ohjelmanumeroista ja tilaisuus sujui hyvin. Lopulta kuulijoita oli noin 30 kappaletta ja lopulta tarkoittaa, että kävijöitä saapui luentotilaan puheohjelman aikanakin. Luennon sisältö perustui Päivin viimeisimpään isoon asiakastyöhön ja tutkimuksiin, jotka hän kirjoitti aiheesta ammattikorkeakoulussa.

Luennon jälkeen Päivi katosi Tampere-talon backstagelle ja Satu jäi kiertelemään conipaikalle. Myyntipöydät eivät olleet vielä avoinna, mutta taidekujalla ja ohjelmasaleissa kävi kuhina. Backstage -tilaisuudessa takahuoneiden muuttunutta järjestelyä esiteltiin viikonlopun kilpailijoille ja cosplayhenkilökunnalle. Tämän tilaisuuden jälkeen palasimme hotellille, koska yllätys yllätys: Päivin pää oli hyvin kipeä. Päivä oli kaikkea muuta kuin stressivapaa.

Perjantaina Satu oli pukeutunut mansikkaiseen asukokonaisuuteen, jossa pystyi helposti matkustamaan Tampereelle ja oleilemaan con-alueella.


Päivi käytti samaa asua perjantaina ja sunnuntaina, joten esittelemme hänen pukunsa sunnuntain yhteydessä. Tässä kohtaa voimme kuitenkin jo alleviivata hänen uusinta “meikki”-ideaansa, eli lasten tatuointeja - niitä sellaisia, mitkä siirretään paperinpalasta iholle painamalla kosteaa liinaa paperia vasten. Tällä tavalla olimme siirtäneet kasvoihimme hyvin yksityiskohtaisia kuvioita!


Perjantain ajatuksia: Conipäivä oli vähän omituinen, koska klo 16:00 osa kävijöistä on vielä töissä, vasta palannut koulusta tai matkustaa kauempaa. Jos on ostanut viikonloppulipun (pe-su), vähän ikävää, ettei välttämättä pääse osalliseksi perjantain ohjelmaa, vaikka on maksanut siitä.

Toiseksi tarkastelimme conikävijöiden vaatetusta. Jos elokuvaa tai TV-sarjaa varten täytyisi puvustaa kohtaus “ollaan conissa”, näyttelijöitä voi kehottaa pukemaan ihan mitä tahansa pukuvarastosta - conissa voi nimittäin tulla ihan mitä tahansa asuja vastaan. Historiallisia vaatteita, näyttäviä cosplaypukuja, kaiken tasoisia rooliasuja, muodikkaita ja persoonallisia kokonaisuuksia, käyttövaatteita yhdistettynä animeperuukkiin, kissankorvia sekä sukkia sandaaleissa. Kaikki on uskottavaa conikansan vaatetusta.

LAUANTAI


Klo 6:30 herätys ja puuroa aamiaiseksi. Yö oli sujunut todella rauhallisesti ja puimme sekä meikkasimme hotellihuoneessa. Lauantaina Satu oli pukeutunut katumuotivaatteisiin (vaikka Päivi sanoi hänen näyttävän 90-luvun Barbielta) ja Päivi oli pukenut Jackin cosplayasun sarjasta Beyblade Metal Masters. Kiiruhdimme conipaikalle viileässä ja tuulisessa säässä. Matkalla conipaikalle Päivi jätti viimeisimmän cosplayaiheisen tilaustyön asiakkaalle ja tämä oli kengät hahmolle Rey elokuvasarjasta Star Wars. Valmistamme tilauksesta, kaikkien muiden asujen ja asusteiden ohella, myös cosplayasuja sekä cosplaypukujen osia.


Lauantaina Satu vietti päivänsä tapahtuma-alueella ja Päivi backstagella tuomaroimassa. Hän oli hakenut tuomariksi Traconin paripukukilpailuun, mutta sai siirron hardcore-kategoriaan. Kotisivun mukaan “Hardcore-kategoria on suunnattu alan kokeneille konkareille, jotka ovat sijoittuneet edustuskilpailujen karsinnoissa aiemmin. Hardcoressa kilpaillaan parhaimmasta kädentaidoista eli kyseessä on perinteinen pukukilpailu, jossa arviointi perustuu ainoastaan pukujen tekniseen toteutukseen, istuvuuteen, materiaalivalintoihin, hahmouskollisuuteen sekä mahdollisten proppien tai armoreiden luontitaitoihin.” Päivin kanssa tuomaroivat Sire ja Onyksi, kuka oli tullut korvaamaan viime hetkellä estyneen Siiricosplayn.

Hardcore-kategorian tuomarointi alkoi klo 11:00 ja paikan päälle pääsi kahdeksasta ilmoittautuneesta neljä kilpailijaa. Tuomaroinnin jälkeen oli ruokatauko ja tapahtuma-alueella ehti vierailla pienen tovin ennen paluuta backstagelle. Päivän lavaosuus alkoi klo 16:00 Isossa salissa. Lauantaina kilpailtiin World Cosplay Summit -karsintakilpailu (cosplayn maailmanmestaruuskilpailu), Nordic Cosplay Championship -karsintakilpailu (pohjoismaiden mestaruuskilpailu), valokuvauskilpailu kategorioissa aloittelijat ja kokeneet, sekä tietenkin hardcore-kategoria. Kilpailujen kuvaukset voi lukea tapahtuman kotisivulta. Lopuksi kaikki päivän kilpailijat kokoontuivat lavalle palkintojenjakoon.


Kilpailuhommat on todella nastoja, mutta niihin menee todella paljon aikaa conipäivästä. Siinä vaiheessa kun Päivi pääsi pois backstagelta, myyntipöytäsali oli jo suljettu ja kävijät valuivat kohti ulko-ovia. Toisaalta backstagella tapaa cosplaytuttuja ja on todella mielenkiintoista kuulla miten kesän cosplaykilpailut olivat sujuneet. Pukujen arviointi on mahdollisuus sukeltaa syvälle asujen valmistukseen ja puvun tekijän tuntemuksiin projektistaan, ja näin koet asut suuremmassa merkityksessä kuin vain cosplaypukuina.

Satulle jäi lauantaista mieleen lähinnä pitkät jonot tai muuten vain suuret ihmismassat moniin Traconin kohteista, miksi hän kulutti aikaansa mieluummin juttelemalla muiden con-kävijöiden kanssa. Satu kävi myös katsomassa Traconin cosplay-kunniavieraan AKrCos puheohjelman. Hänen lauantain asukokonaisuutensa rakentui värikkään vintageneuleen ympärille.


Päivi sai kuulla asunsa olevan “nostalginen” - ei pelkästään sen vuoksi, että Metal Fight Beyblade on yli 10 vuotta vanha sarja, vaan myös koska Jackin cosplayasu on 8 vuotta vanha puku! Traconia varten puvulle tehtiin kevyttä ehostusta, mutta sille, että asu on jo hiukan liian pieni, oli nyt vaikeampi mahtaa mitään. Tuomaroidessa Päivi ei pitänyt silmikon puolikasta.


Lauantaina järjestettiin Traconin iltabileet ja niissä oli esiintymässä mm. eurobeatin supertähti Dave Rodgers. Houkuttelevaa, mutta meillä ei ollut pääsylippuja ja olimme päivän päätteeksi niin väsyneitä, että tuskin olisimme jaksaneet valvoa hänen esiintymiseensä asti muutenkaan.

SUNNUNTAI


Klo 7:00 herätys ja puuroa aamiaiseksi. Meikkasimme ja puimme hotellissa, pakkasimme matkalaukut ja lähdimme tapahtuma-alueelle. Halusimme olla paikan päällä heti ovien auetessa, jotta ihmismassoja olisi vähemmän. Isot matkalaukut pystyi jättämään isojen tavaroiden narikkaan piha-alueelle ja takit Tampere-talon omaan narikkaan. Narikka oli hyvin olennaisessa roolissa, koska Ison salin ohjelmiin (mm. cosplaykilpailuihin) ei saanut saapua reppujen tai laukkujen kanssa. Myönnettävästi lattioilla tai istuimien selkänojissa roikkuvat laukut ovat turvallisuusriski. Täytyi vain muistaa saapua narikalle ajoissa, koska ennen saliohjelmien alkua jonot olivat melkoiset. Jos pientavaranarikka meni täyteen, seuraavaksi täytyi lähteä ulos jonottamaan isojen tavaroiden narikkaan.

Head Hunter Store


Aivan ensimmäiseksi menimme myyntipöytäsaliin ja sieltä kirpputorille. Kirpputorille täytyi jonottaa, koska sisään otettiin vain tietty määrä kävijöitä kerrallaan. Eräs tuttumme kertoi jonottaneensa tunnin verran, me selvisimme noin 10 minuutilla. Jonotellessa saattoi katsella kirpputorin vieressä toimivien erilaisten rytmipelien pelaamista.

Sunnuntaina ainoa aikataulutettu ohjelma oli päivän cosplaykilpailut klo 14:00. Pidimme pienen evästauon, jonka jälkeen siirryimme Isoon saliin katsomaan esityskilpailun, cosplay musiikkivideo kilpailun ja paripukukilpailun. Lopuksi koko viikonlopun cosplayhenkilökunnasta ja kilpailijoista otettiin yhteiskuva, johon myös Päivi osallistui.


Vielä ennen conin sulkeutumista ja kotiin lähtemistä kävimme ottamassa valokuvia päivän asuvalinnoista. Kolmen vuoden aikana olemme työskennelleet vähän kaikenlaisten pukuprojektien parissa sekä tehneet uusia cosplayasuja! Traconia varten tekemämme pukusuunnitelmat eivät täysin ehtineet toteutumaan, mutta loppujen lopuksi tällä ei ollut väliä. Minkään ei ollut pakko olla valmista juuri Traconiin ja toivottavasti tulemme näkemään lisää uusia pukuja pitkin syksyä. Ensimmäisenä puvuista valmistui Satulle Rantaro Kiyama sarjasta Beyblade Burst. Satu puki kyseisen cossin sunnuntaille, koska halusi tuomarointihommista vapaan Päivin ehtivän ottamaan hänestä edes muutaman hyvän valokuvan.



Päivi oli pukeutunut Kabukimono-malliston punaiseen asuun ja näyttäviin asusteisiin.



Yksi päällimmäisiä tunteita Traconista oli se, että miten paljon siellä oli ihmisiä. Tuntui, että jokaista lippua varatessa piti olla heti hakkaamassa varausnappia tai ohjelmanumero jäi näkemättä. Vähän kaikkialle joutui myös jonottamaan ja joskus ne jonot olivat todella pitkiä! Jopa valokuvatessa ihmiset odottivat milloin edellinen poistuu ja he pääsevät tämän paikalle ottamaan omia kuviaan. Omasta mielestämme hyvin erikoista oli myös se, että siinä vaiheessa kun pukuhuoneessa me vaihdoimme vaatteita ja pesimme meikkiä pois, toiset kävijät parantelivat pukuja ja meikkiään. Heidän päivänsä ei selvästi ollut vielä päättymässä vaikka conipaikka sulki jo oviaan. Tämän lisäksi tuskin koskaan sairastuminen on pelottanut näin paljon. Sen jälkeen, kun kaikki varaukset on tehty ja maksettu, ja coniin on valmistautunut viikkoja, ei halua tulla kipeäksi ennen tai kesken tapahtuman, eikä tuoda mitään tautia mukanaan kotiin. 


Onneksi paluumatka Kouvolaan sujui paremmin kuin menomatka. Ostimme Traconin kirpputorilta kabuki-aiheisia lasinalusia/pieniä koristetauluja ja tänä vuonna julkaistun NECAn Ultimate RoboCop figuurin Head Hunter Storesta.

Kuvia Traconista voi käydä katsomassa Conikuvat.fi

Terveisin,
Päivi ja Satu

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Sininen haalarimekko

Tervetuloa tänne blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!

Se on sitten syyskuu. Elokuussa tapahtui sen verran paljon, ettemme ehtineet päivittämään blogia kuin vain kerran. Kaikki huipentui viikonloppuna roolipeli- ja animetapahtuma Traconiin ja nyt sen jälkeen on enemmän aikaa purkaa kertyneitä valokuvia ja juttuideoita.

Vietin suurimman osan kesästä suosikki paikassani, eli työhuoneessa. Koulusta valmistumisen jälkeen otin tehtäväksi käydä läpi kaikki keskeneräiset ompeluprojektit. Mitä tehdä loppuun, mitä purkaa, mistä tehdä jotakin muuta kuin mitä olin alunperin suunnitellut. Lyhyeltä keskittymiskyvyltäni vaati välillä melkoista ponnistelua olla aloittamatta uusia ompelutöitä. Suunnittelu ja valmistus ei ole helppoa ja siksi projekti on vieläkin kesken. Tai sitten niitä keskeneräisiä ompelutöitä on vain älyttömän paljon.

Työhuoneen tyhjentämisen ohella kävin läpi vaatekaappini. Tarkistin jokaisen vaatteen ja selvitin, tarvitseeko se pesua, korjausta, parantelua, kirpputoria vai roskakoria. Kyseinen on erinomaista korjausompelun harjoittelua ja kyllä sitä ihan eri fiiliksellä valitsee vaatteita, kun tietää niiden kaikkien olevan kunnossa. Tästä pääsemme tämän päivän päivityksen aiheeseen, eli siniseen haalarimekkoon!


Ompelin kyseisen rintakehästä avoimen haalarimekon vuonna 2020 Kabukimono-malliston kaavalla, mutta siitä ei tullut hyvä. Töppäilin ja lopputuloksena mekko oli liian tiukka, lyhyt ja se kaipasi viimeistelyä - luonnollisesti nyt jos koskaan mekko lähti vaatekaapista työhuoneeseen. Korjattua haalarimekkoa käyttää ilolla ja tykkään todella paljon tuosta sinisestä kankaasta! Se on peräisin Hell Bunnyn Colorado-mekosta, joka oli liian iso minulle, joten pienensin sen haalarimekoksi. Asukuvissa mekko on päälläni syntymäpäivänäni.





Tämä ei koskaan näy valokuvissani, mutta sininen meikki on levittäytynyt myös silmäripsiini sinisen maskaran muodossa.

Terveisin,
Päivi