Hei ja tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!
Satu tässä!
 |
Kuten päivityksen otsikko kertoo, tänään tutustumme uusimpaan cosplayasuuni, joka on Rantaro Kiyama sarjasta Beyblade Burst. Päätin cosplayata kyseistä hahmoa jo peräti vuonna 2016, eli samana vuonna, kun Beyblade Burst julkaistiin animena. Tykkäsin hahmosta välittömästi, joten on hienoa näin kuusi vuotta myöhemmin saada projekti lähestulkoon päätökseen ilman, että olisin tässä välissä hetkeäkään epäröinyt cosplayvalintaani. Miksi käytin termiä "lähestulkoon" johtuu siitä, että olen aikeissa valmistaa Rantarolle hänen ison viuhkansa, jota hahmo kantaa tarinassa mukanansa.
Beyblade Burst on kiekkouniversumin kolmas sukupolvi, joka aikaisempien edeltäjiensä tavoin perustuu beyblade-kiekoilla pelattavaan peliin. Hyrriä muistuttavat kiekot laukaistaan pyörimään areenalle ja voittaja on hän, kenen hyrrä pyörii viimeisenä. Vastustajan kiekko pyritään tönimään pois areenalta tai saamaan se pysähtymään (yksi ottelupiste). Näkyvin kolmannen sukupolven erikoisuuksista on kiekkojen mahdollisuus hajota kolmeen osaan kovan iskun voimasta, burst (kaksi ottelupistettä). Animessa ei pelata klassista paras kolmesta -ottelua, vaan yritetään saada kokoon kaksi pistettä voittaakseen matsi.
Rantaro Kiyama, tunnetaan myös nimellä Head Honcho/Honcho, aloittaa yhtenä tarinan päähahmoista, mutta kausien edetessä hänen roolinsa pienenee. Rantaro on eräänlainen isovelihahmo: hän näyttää muita kypsemmältä ja jossain kohdissa tarinaa käyttäytyy muita kypsemmin. Rantaro on hyvä pelaaja, mutta usein liian itsevarma omista kyvyistänsä ja tämä ajaa hänet erilaisiin tiukkoihin tilanteisiin. Hahmo on hyvin oikeudentajuinen ja hieno ystävä tarinan päähenkilölle. Hänellä on myös loppumaton varasto tikkareita.
 |
Cosplayasun on ommellut Päivi. Kiitokseksi työstänsä teen hänen tulevaan Beyblade Burst cossiinsa mm. peruukin. Päivi valitsi asun kankaaksi tukevan polyesterin, koska se ei rypisty niin herkästi ja on paljon halvempaa kuin villakangas. Rantaron asu on tyypillinen japanilaisen pojan koulupuku, joka on vähän hassua, koska hän käy koulua missä ei käytetä koulupukuja. Yleensä koulupuvut valmistetaan villakankaasta, mutta halusimme pitää Rantaron rentona projektina ja siksi emme olleet niin nipoja materiaalien yms. suhteen. Ostimme pukua varten punaisen hihattoman paidan kirpputorilta, mutta huonolaatuiseen materiaaliin ilmestyi reikiä jo heti ensimmäisellä käyttökerralla. Tämä johti siihen, että Päivi ompeli myös hihattoman paidan. Yhtä huonoa onnea oli asun kenkien kanssa: Tilasimme asuun kengät, mutta ne eivät olleet yhtä hyvännäköiset paketin ulkopuolella kuin myyntikuvassa. Näin ollen Päivi nosti työpöydälle yhdet vanhat kenkänsä ja teki aidosta nahasta tummanruskeat shoecoverit niihin.
 |
 |
Rantaron puvun erikoisin piirre on mangapokkarit, jotka hahmo laittaa housunsa kaulukseen ennen pelin alkua. Ostin kyseiset CoroCoro-sarjakuvat sekä Rantaron kiekon Rising Ragnaruk Gravity Revolven vuonna 2017 Tokiosta. CoroCoro on tyypillinen japanilainen sarjakuvakokoelma, joka ilmestyy kuukausittain ja sisältää useita eri tarinoita, jotka jatkuvat noin yhden luvun verran eteenpäin per julkaisu. Myös Beyblade Burstia julkaistaan CoroCorossa ja itse asiassa Rantaron cosplayasuun kuuluvien pokkarien takakannessa on iso Beyblade-kiekkojen mainos. Miksi Rantaro laittaa sarjakuvat housunsa kaulukseen, sitä voimme vain arvailla. Miten sarjakuvat pysyvät cosplayasuni housunkauluksessa, niin ne laitetaan kolmeen pokkarien kokoiseen pussiin, jotka ovat kiinni vyössä. Tähän päälle puetaan housut ja valkoisella vyöllä sarjakuvat kiristetään tukevasti paikoilleen.
Rantarolle peruukin olen tilannut Arda Wigsin Euroopan kaupasta ja kyseessä on malli Rufio Classic fairy blonde. Peruukki oli jo valmiiksi hyvin saman näköinen kuin Rantaron hiukset ja vaati vain pieniä muokkauksia. Viimeisenä yksityiskohtana cossiin kuuluu Rantaron tikkari(t). Useimmiten pidän suussani pelkkää tikkua, koska minun on helpompi puhua ja poseerata, kun tikun päässä ei ole mitään. Toinen kuvan tikkareista on maalattu styroksipallo ja ei näin ollen sovi suuhun laitettavaksi. Oikeita tikkareita minulla ei ole, koska tismalleen profiilikuvan näköistä tikkaria on vaikea löytää ja en halua napostella karkkia koko ajan. Jahka tikkari on syöty, minun pitäisi aloittaa taas uusi.
Käytin Rantaron asua ensimmäisen kerran Traconissa syyskuussa, jonka jälkeen teimme cossiin yksittäisiä muutoksia ja kävimme valokuvaamassa asun mahdollisimman pian. Jos kuvausta olisi lykännyt pidemmälle syksyyn, säät olisivat jo viilentyneet siihen malliin, ettei ulkona tarkene kekkaloida topissa takki pelkästään harteilla.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Ensi kertaan!
Terveisin,
Satutaro