Tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!
Hyvää uutta vuotta! Vuosi sitten teimme lupauksen: Joka kuukausi pyrimme tuottamaan sellaisen blogipäivityksen, millaista ei ole aikaisemmin tässä blogissa nähty. Tarkoituksenamme oli luoda monipuolisempaa sisältöä ja haastaa itsemme sisällöntuottajina. Kuitenkin keväästä lähtien sisältöä syntyi helposti, ja siksi projekti jäi tauolle. Keksimme uusia postausideoita, mutta osaa niistä emme ehtineet aloittamaan tämän vuoden puolella. Palataan asiaan 2023.
Tämä on vuoden viimeinen päivitys ja sen aihe on uusi: Kuulumisia. “Minun viikkoni” tai “Minun kuukauteni” ovat tuttuja otsikoita sosiaalisessa mediassa. Postaukseen kootaan kaikenlaista, mitä on sattunut viikon/kuukauden aikana. Meidän tapauksessa tämä tarkoittaa sellaisia pieniä asioita, joista haluaa kertoa, mutta yksittäisen aiheen sisältöä ei ole riittävästi kokonaiseen päivitykseen. Joten tässä kerromme joulukuun kohokohdat!
Polkaisimme joulukuun vauhdikkaasti käyntiin osallistumalla Taideruukin joulutapahtumaan lauantaina 3.12. Olemme vierailleet jo vuosien ajan Taideruukin joulussa. Viikonlopun aikana kulttuurikeskittymän ovet ovat avoinna työhuoneisiin, myymälöihin, näyttelyihin ja kahvilaan. Tämän lisäksi paikan päälle saapuu mm. käsityöyrittäjiä ja harrastusseuroja myymään tuotteitaan, sekä tietenkin joulupukki. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Von Aidainderilla oli myyntipöytä tapahtumassa.
Olimme selvinneet vasta kaksi viikkoa sitten Suomen Kädentaidot -messuilta, mutta koska suurin osa asusteista ei ollut siellä mukana, meillä oli myytävää pöydän täydeltä. Satu on ollut todella ahkera helmikorujen valmistuksessa ja nyt niitä on runsaasti Von Aidainderin valikoimassa. Tämän lisäksi myyntiin on tullut pörröisiä tassulapasia sekä pieniä sienilapsia.
 |
Sienilapset ovat kierrätyksestä ostettuja matkamuistonukkeja, joille Päivi on ommellut aidosta nahasta kärpässientä muistuttavan puvun. Konsepti sai alkunsa siitä, kun hän halusi antaa kirpputoreilla pyörivälle epäkiinnostavalle tavaralle uuden ilmeen.
Taideruukin joulu sujui rauhallisesti. Olimme myyjäisissä vain lauantaina, koska sunnuntaina Päivi lähti Kuopioon uutta puvustusta suunnittelemaan. Vaikka Von Aidainderin tuotanto olisi mukavaa pitää vain tuotteiden puolella, mittatilausasut ja puvustukset ovat myös tärkeä tulonlähde.
Seuraavana viikonloppuna lähdimme katsomaan millainen joulumeno on kauppakeskus Veturissa. Sitä aina ajattelee ostavansa jotain tunnelmallista ja erityistä, ja lopulta päätyy hankkimaan vain hiuslakkaa. Satu oli pukeutunut Hell Bunnyn paitaan ja hameeseen, jotka hän pukee joka vuosi aina samalla tavalla. Miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki? Tämän vuoden erikoisuus on Satun itsensä maalaamat rannekorut, jotka hän teki turhautuneena siihen, ettei ikinä löytänyt hameen värisiä koruja mistään.
 |
Sen jälkeen kun kaikista tapahtumista yms. on selvitty, on pitkästä aikaa ollut varaa tehdä jotakin muuta kuin vain työjuttuja. Päivi löysi Kouvolan Fidasta hienon italialaisen flanellin ja ompeli siitä uuden pyjaman itselleen. Koska flanelli ei riittänyt aivan kokonaan, hän käytti myös mustaa kangasta, jossa on samettikuvioita. Kaikki materiaalit on hankittu kierrätyksestä valkoista terenauhaa myöten. Mitä joulu olisi ilman pyjamaa?
 |
Ammattikorkeakoulun loppuvuoden valmistujaiset järjestettiin maanantaina 19.12 Kouvolan kampuksella. Koska kesäkuussa valmistunut Päivi ei ehtinyt toukokuun valmistujaisiin, sai hän kutsun joulukuun juhlaan. Tämä tuntui hieman etäiseltä, koska olihan hänellä ollut paperit kädessä jo puoli vuotta, mutta päätimme silti osallistua.
 |
Juhlaan kuului kahvittelu sekä Mikkelistä lähetetyn juhlastriimin seuraaminen. Jos sana “striimi” on vieras, niin se tarkoittaa internetin kautta välitettyä suoraa lähetystä. Tilaisuudessa pidettiin mm. juhlapuheita ja kuultiin musiikkiesityksiä. Kouvolassa lähetystä seurattiin kuin elokuvaa pienestä katsomosta. Sitten puheenvuoro siirrettiin Kouvolaan ja Päivi pääsi lausumaan muutaman sanan opiskelusta ja siitä, mikä on meininki täällä päässä.
 |
Mainittakoon, että Päivi nakitettiin hommaan paikan päällä. Koska hän ei tiennyt päätyvänsä edustamaan kampusta striimissä, hän oli laittautunut huolettomasti “juuri niin kuin tahtoo” pinkkiin asukokonaisuuteen, piilolinsseihin ja irokeesiin. Jos jollekulle jäi epäselväksi hänen koulutusalansa, niin muoti ja puvustus. Eikä tilaisuutta tai puhetta harjoiteltu yhtään etukäteen. Myös Satu näkyi striimin taustalla piparimekossaan ihan yhtä pinkkinä ja laittautuneena.
 |
 |
Joulunpyhät sujuivat täällä rauhallisesti. Olemme lähinnä valmistautuneet ahkerasti ensi vuoden menoihin. Joululahjoja tulemme saamaan pitkin tammikuuta, koska suurin osa lahjaideoistamme oli loppunut kaupoista mustan perjantain tarjousten jäljiltä.
Vuonna 2022 Helmiä ja ketjuja blogiin kirjoitettiin 33 postausta. Eniten postauksia tehtiin lokakuussa, 6 kpl. Vuoden luetuin postaus on Vinkkejä coniin lähteville ja lähes samoissa luvuissa Yado Oikawa - Japanilainen elämysmajoitus.
 |
Ensi vuoteen!
Terveisin,
Päivi ja Satu