Tammikuun kuulumiset

Hei ja tervetuloa! Tämä on blogi

HELMIÄ JA KETJUJA!

Tammikuu on kulunut todella tehokkaasti. Kuukausi on ollut täynnä lähinnä liiketoimintaan liittyviä juttuja, kuten valmistautuminen Frostiin, tilaustöitä, tuotteiden valokuvausta ja nettikaupan päivittämistä. Blogia on ehtinyt tekemään vähän heikosti, mutta toisaalta talvi on meille aina hankalaa aikaa tuottaa sisältöä. Tammikuu ei ole ideaali matkailukuukausi ja asukuvien ottaminen tuolla loskasateen ja pakkasen sekamelskassa...

Onneksi blogia voi täyttää uudella päivitysmuodollamme, eli kuukauden kuulumisilla! Frostbiten jälkeen pidimme pari päivää ansaittua vapaata, koska ennen conia valmistauduimme kaikki päivät vain coniin. Kävimme Kouvolan keskustassa teekupposella ja huomasimme, että jälleen on se aika vuodesta, kun saa laskiaispullia ja Runebergintorttuja! Tiesittekö, että Porvoossa kilpaillaan joka vuosi siitä, kuka leipoo parhaimman Runebergintortun?

Satu oli pukeutunut Päivin hänelle ompelemaan raidalliseen hameeseen ja Halinalle-paitaan. Koska nykyään Halinallejen kuvat ovat todella yleisiä eri valmistajien vaatteissa, kerrottakoon tämän olevan Iron Fistin paita vuodelta 2017. Kuitenkin asukokonaisuuden todelliset tähdet ovat hameeseen lähestulkoon täydellisesti mätsäävän lapaset, jotka Satu osti kirpputorilta.

Päivi oli pukeutunut maastonväriseen asukokonaisuuteen. Helppo ja mukava valinta arjen menoihin, sekä 100 % ostettu kierrätyksestä! Pussimaiset housut ovat aitoa nahkaa ja villapaita puolustusvoimien ylijäämää.

Seuraavana päivänä lähdimme käymään Taideruukissa. Viimeksi kävimme siellä joulumyyjäisissä ja silloin ei kyllä ehtinyt paljoa puoteja ja näyttelyitä katselemaan.

Kävimme kahvilassa (lisää laskiaispullia ja Runebergintorttuja) ja puodeissa, mm. Littlebit Designin kaupassa. Valokuvan taustalla näkyy myymälässä sijaitseva upea Matti Pietari Järvisen maalaus. Soppi-kaupasta ostimme käsinvalmistettua vihreä tee valkosuklaata - herkullinen lahjaidea esim. ystävänpäiväksi.

Olemme jo pidempään halunneet kirjoittaa Taideruukista kaikenkattavan postauksen, mutta sopivan hetken löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Selvää on kuitenkin se, että jos liikkuu Kuusankosken seudulla, Taideruukissa kannattaa pysähtyä. Ensin täytyy kuitenkin tarkistaa aukioloajat. Lauantaina suurin osa tiloista on avoinna, mutta esim. maanantaina koko mökki on suljettu.

Ruukin puoti ja Vintage Frilla

Pato Klubi

Satu oli pukeutunut Päivin hänelle nimipäivälahjaksi valmistamaan mansikkahuppariin. Myös pupuhame on Päivin käsialaa muutaman vuoden takaa.

Taideruukista voikin sitten sujuvasti siirtyä katselemaan kaikkea muuta kaunista ja kummallista. Tiesittekö, että Kouvolasta löytyy kokonainen kiinalainen portti? Rakennelma on jäänyt jäljelle ei enää toiminnassa olevasta China Centeristä, kiinalaisesta tukku- ja vähittäiskauppa keskuksesta, joka ehti toimia Kouvolassa muutaman vuoden ajan päälle kymmenen vuotta sitten.

Emme pyörineet alueella pelkästään porttia katselemassa, vaan myös koska siellä on Kymijoen Tukipuun kierrätysmyymälä Myllyn koti. Tämän lisäksi vasta hiljattain Päivi istui alueella Kymen innovaatioyhdistyksen kokouksessa. Miten hän liittyy innovaatioihin, niin Kymenlaakson Ideakilpailun kautta. 2020 Päivi osallistui kilpailuun laukuilla, joita hän valmistaa kierrätyksestä ostetuista paidoista ja farkuista. Valokuvassa Päivin kädessä näkyy laukkujen uusin, 2022 vuoden lopussa kehitetty malli.

Siinä yhdistyy sekä reppu että olkalaukku säädettävällä hihnalla. Pinkki Twisted Sister reppu on Päivin oma ja prototyyppi. Tänä vuonna myyntiin tulee viimeisteltyjä versioita. Kaikista parhaiten uusista tuotteista pysyy perillä seuraamalla Von Aidainderin Instagramia ja verkkokauppaa.

Terveisin,

Päivi ja Satu

Desucon Frostbite 13.-15.1.2023

Tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!

Ja tervetuloa vuoden ensimmäiseen postaukseen! Aloitamme vauhdikkaasti menemällä coniin!

Viime vuoden loppupuolella päätin, että jos tosissani haluan kehittää liiketoimintaani, minun täytyy myydä enemmän kohdeyleisön tapahtumissa. Näin ollen välittömästi ilmoittauduin vuoden alussa järjestettävän Desucon Frostbiten myyntipöytäsaliin. Kun on tottunut käymään tapahtumissa lähinnä kävijänä ja muutenkin vähentänyt coneiluaan, myyjäksi ilmoittautumiset pääsevät helposti livahtamaan minulta ohitse.

Frostbite järjestettiin 13.-15.1.2023 Lahdessa Sibeliustalossa. “Frosti” on aikuisille suunnattu animetapahtuma, joka sai alkunsa jo vuonna 2012 – mainittakoon, että blogin allekirjoittaneet kävivät tässä 2012 conissa. Viikonloppu sisältää mm. laadukasta puheohjelmaa, japanilaisia kunniavieraita, työpajoja ja erilaisia cosplaykilpailuja. Tapahtumassa voi vierailla meidokahvilassa, kirpputorilla, laulaa karaokea, pelata pelejä ja katsoa animea. Tänä vuonna conissa näytettiin kokonainen elokuva Mobile Suit Gundam: Hathaway's Flash.

Frostbiten myyntipöytäsaliin ja taidekujalle haki varmasti moni myyjä, joten olin todella iloinen siitä, että Von Aidainder sai paikan. Viimeksi olin samaisessa hallissa myymässä 2014 kesäkuussa. Sen jälkeen liiketoimintaani tulikin pitkä tauko. Keskityin cosplayhin ja muihin pukuihin, kunnes 2019 kesällä aloin taas kaapia Von Aidainderia kokoon. 2023 Frostia kaavimme Satun kanssa kokoon joulukuun alusta lähtien. Valmistautuminen käsittää mm. pöydän kokoamisen harjoittelun, eli levitän tavarat myyntipöydän kokoiselle pöydälle. Tällä tavalla varmistan mitä mahtuu mukaan, millaisia telineitä tms. tarvitsen, onko kaikessa hintalappu ja näyttääkö kokonaisuus kivalta ja kutsuvalta.

Frostbite alkoi perjantaina 13. päivä. Myyjät olivat tervetulleita kokoamaan pöytiään jo silloin, mutta lopulta päätimme matkustaa Lahteen vasta lauantaina. Perjantaina myyntisalit olivat suljettuna ja ohjelmassa ei ollut mitään meitä kiinnostavaa. Tämän lisäksi se aika olisi ollut pois viime hetken säärystintalkoilta. Turkissäärystimiä päätin ommella viikko ennen conia koska näin niitä toistuvasti sosiaalisessa mediassa. Itse asiassa kun vuonna 2010 Von Aidainder aloitti toimintansa, turkissäärystimet olivat yksi ensimmäisiä tuotteitamme. Niin se muoti kiertää kehää.

Lauantaina sää oli... hirveä. Ajokeli oli ihan hyvä, mutta vettä tihutti ja talvi oli kaikkea muuta kuin talvi. Heräsimme aikaisin aamulla kokkaamaan lounaslaatikon, pakkaamaan tavarat ja meikkaamaan. Työpäivinä ei parane torkutella. Sibeliustalolla meillä oli noin 1,5 tuntia aikaa saada kaikki valmiiksi kello 10:00 alkavaan conipäivään. Conin henkilökunta oli todella ystävällistä <3.

Jahka tavarat olivat sisällä, pöytä koossa ja conipäivä päässyt alkamaan, Satu vetäytyi pukuhuoneiden puolelle pukemaan ja meikkaamaan. Minä jäin päivystämään pöytää ja sitten se iski: Epävarmuus. Mitä jos kukaan ei osta mitään? Osaanko minä myydä mitään? 2014 pöytä myi aika huonosti, miksi olen tullut taas tänne mikä mua vaivaa!?

Onneksi tällä kertaa pelot osoittautuivat aiheettomiksi. Ihmisiä liikkui paljon myyntipöytäsalissa eikä minulla mennyt mykitys päälle. Päivän suosituin tuote oli sienilapset, eli pienet matkamuistonuket, joille olin ommellut nahasta sieniä muistuttavat asut. Niitä oli saatavilla yhdeksän kappaletta ja kaikki ostettiin lauantaina. Koska en ole sarjatuotannon ystävä ja yleensä kyllästyn saman tavaran tekoon viimeistään neljännen kappaleen kohdalla, uusia sienilapsia tuskin tulee ihan heti valikoimaan. Miten olisi nukke jollakin toisella puvulla, esim. mustekala tai kimalainen?

Satu oli valmistanut vähän kaiken väristä ja kokoista helmikorua myyntiin ja viikonlopun toiseksi myydyin tuote olikin yksiväriset rannekorut. Suurin osa hänen koruistansa on uniikkikappaleita, eli vaikka myyntiin tulisi saman värisiä koruja jatkossa, helmien järjestys on aina ainutlaatuinen. Osa helmikoruista perustuu yleismaallisiin helmikorudesigneihin, joita löytyy pitkin internettiä, mutta joukossa on myös Satun itsensä suunnittelemia malleja.

Lauantaina olin pukeutunut Kabukimono-mallistoni siniseen pukuun. Frostbiten asuvalinnassa oli huomioitava talvinen sää ja kyky toimia myyntipöydän äärellä. Sisätiloissa vaihdoin jalkaani puiset geta-sandaalit. Ne olivat liukkaat kivisellä lattialla ja pitivät hirveää kolinaa, koska en ollut laittanut minkäänlaisia pehmikkeitä pohjiin.

Satu cossasi itseänsä vuonna 2010... Satun asukokonaisuus haki vaikutelmaa klassisesta rave-asusta, jossa yhdistyvät leveälahkeiset housut, piirroshahmojen kuvilla varustetut vaatteet ja runsaat helmikoristukset. Tällä hetkellä tuotekehittelyn alla ovat Satun päässä näkyvät lentävät lautaset, eli hiuksiin laitettavat helmikoristeet. Päästä puheen ollen kaikki tässä päivityksessä nähtävät peruukit ovat Satun itsensä stailaamia. Emme omista valtavaa varastoa eri muotoisia mutta saman värisiä peruukkeja, vaan Satu muotoilee kaikki peruukit halutunlaisille kampauksille aina käyttötilanteen mukaan.

Lauantai oli todella pitkä päivä, koska myyntipöytäsali oli avoinna 10 tuntia kello 10:00 – 20:00. Sen jälkeen oli vähän siivottava pöytää, ajettava kotiin, syötävä, peseydyttävä, pakkaa lisää tavaraa, päivitä verkkokauppa, laske rahat... Nukkumaan ja taas aikaisin aamusta hereille. Minua nukuttaa vielä tänä päivänäkin. Ja todennäköisesti pöytäliinaan takertuneet karvat ja kimalteet eivät lähde enää ikinä pois. 

Sunnuntaina sää oli... ihan hirveä. Loskaa satoi ja tuuli lujaa. Tästä syystä en ottanut yhtään ankeaa valokuvaa Sibeliustalon ulkopuolelta ja meillä oli muutenkin kiire kantaa tavarat ja itsemme myyntisalin sisäpuolelle. Saavuimme vähän myöhään paikan päälle ja kun ovet myyntipöytäsaliin jälleen aukesivat klo 10:00, minun täytyi vielä käydä laittamassa mekko päälle. Onneksi suurin osa kävijöistä nukkui eilisiä bileitä pois ja salissa oli todella rauhallista. Minua inhotti olla väsyneenä pöydän takana. Myyntivibat olivat tipotiessään, mutta onneksi aamun aikana piristyi. Kävijöitä saapui enemmän paikalle ja tila alkoi jälleen muistuttamaan kauppapaikkaa.

Sunnuntaina olin pukeutunut rave-mallistoni Wanting to get high –mekkoon. Mekko on todella jäykkä päällä ja se on jo vähän kulunut sieltä sun täältä, mutta puen sen silti toistuvasti. Heti kun vain löydän paremman kankaan, ompelen uuden, koska mekon sarjakuvamainen malli on minusta hyvin hauska. Viimeistelin asun ostamalla Hongatar-myyntipöydästä alien-korvakorut.

Muutama päivä ennen conia Satu keksi vaihtaa asuvalintansa lähestyvän ystävänpäivän mukaiseksi. Satu on pitänyt kyseistä asua usein päällänsä, mutta tästä on jäänyt erittäin vähän valokuvia todisteeksi. Hiljattain tein myös korjauksia asukokonaisuuteen kuuluvan liivin istuvuuteen ja materiaaleihin.

Koska lauantain myynti oli ollut hyvää, olin tuonut pöydälle sellaista tavaraa, josta olin aikaisemmin ajatellut, ettei se varmaankaan kiinnosta conikävijöitä - se kiinnosti. Viikonloppu nosti itsetuntoni ihan uudelle tasolle! Haluan viedä liiketoimintaani eteenpäin, tehdä siitä entistä ammattimaisempaa!

Viikonlopun aikana emme käyneet conin puolella oikeastaan lainkaan. Cosplaykilpailut olisi ollut kiinnostavaa nähdä, mutta katsomon paikkaliput menivät todella nopeasti. Sunnuntaina kävin Metsähallissa ja jotenkin yllätyin siitä, miten paljon ihmisiä oli kaikkialla! Myyntipöytäsalissa oli sen verran rauhallisempaa ja tasaisempi lämpötila. Silti en koe, että missasin jotakin. Kun pitää omaa myyntipöytää, pöytä on kiinnostavin juttu ikinä! Sitä haluaa itse kohdata kaikki asiakkaat ja esitellä kättensä luomukset.

Sunnuntaina myyntipöytäsali oli avoinna 10:00 – 16:00. Sen jälkeen tavarat kokoon ja kohti etuovia. Coniin saapuminen ei monesti ole vaikeaa, koska myyjät saapuvat eri aikaan. Lastausoville mahtuu helposti. Mutta lähteä kaikki haluavat samaan aikaan. Suosiolla pakkasimme auton Sibeliustalon etuovien kautta, koska meillä oli tavaraa kuitenkin sen verran vähän, että laatikot sai kannettua parilla kierroksella. Tämän jälkeen köröttelyä loskasateessa kotiin.

Von Aidainder kiittää conista ja kaikkia asiakkaita! Jos ostetuissa tuotteissa ilmenee jotakin vikaa tai ne hajoavat kohtuullisessa käytössä, olkaa suoraan yhteydessä minuun paivi.asikainen89@gmail.com! Tilaustöitä voi tiedustella Instagramin @vonaidainder ja sähköpostini kautta. Tällä hetkellä valmistan vain asusteita ja yksittäisiä vaatekappaleita, koska puvustuksen seuraksi en ota isompia töitä.

Terveisin,

Päivi