keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Julia and Raul Fernandez, Beyblade G-Revolution

Tervetuloa blogiin 
HELMIÄ JA KETJUJA!


Hyvää uutta vuotta 2021! Viime päivityksestä on yli kuukausi aikaa. Vähän kaikenlaista on tapahtunut, mutta blogin arvoista sisältöä emme ole vielä ehtineet kuvaamaan. Tänäänkin käsittelemme vanhoja juttuja, kun aiheena on cosplayasujen esittely!

Julia ja Raul Fernandez ovat espanjalaiset kaksoset japanilaisesta sarjakuvasta ja animaatiosta Beyblade G-Revolution. Beyblade jakautuu kolmeen generaatioon: originaali Beyblade, Metal Fight Beyblade ja Beyblade Burst. G-Revolution on originaalin Beybladen 3. tuotantokausi vuodelta 2003. Miksi tämä on ”vanha juttu”, niin valmistimme Julian ja Raulin asut European Cosplay Gathering 2018 karsintakilpailua varten, josta voitokkaasti etenimme finaaliin Pariisiin. Helmiä ja ketjuja blogin ensimmäiset artikkelit alkavat 2018 vuoden loppupuolelta, joten valitettavasti mitään näistä kokemuksista ei voi lukea täältä.

Beyblade on japanilaiseen lelusarjaan ja sarjakuvaan perustuva anime. Tarina kertoo todellisuuden kaltaisesta maailmasta, missä hyrrillä pelataan beyblade-nimistä peliä. Vahvimmissa kiekoissa on erityisiä voimia - Julian ja Raulin tapauksessa Thunder Pegasus ja Torch Pegasus. Tietenkin pelaajan menestykseen vaikuttaa myös hyrrien ominaisuudet, pelitekniikat ja armoton harjoittelu. Peliä pelataan yleensä yksi vastaan yksi, mutta Julia ja Raul suosivat paripeliä, koska yhdessä he ovat lähes täysin lyömättömiä. Hyrrät/kiekot laukaistaan pyörimään peliareenalle ja ottelun häviää pelaaja, kenen hyrrä lopettaa ensimmäisenä pyörimisen tai lentää ulos areenalta. Vastustajan hyrrä yritetään päihittää tönimällä sitä omalla kiekolla. Beybladen pelaamisen lisäksi Julia ja Raul tykkäävät tehdä sirkustemppuja ja siinä heidän erikoisalaansa on esineiden tasapainoilu.

Pukuesittelyiden tarkoitus on korostaa cosplayasun teknisen toteutuksen onnistumista, perustella materiaali- ja tekniikkavalintoja sekä esitellä sellaisia osia puvusta, mitkä eivät korostu asun ollessa puettuna. Julian ja Raulin pukujen alimmainen kerros sisältää valkoiset spandex-housut ja hihattoman aluspaidan (ei näy kuvissa). Spandexin himmeä kiilto näyttää kauniilta ja vaatteet eivät tarrautu kankaan sileään pintaan. Valkoisen aluspaidan tarkoitus on tasata ihonväriä niin, että kun päälle puetaan hihaton kauluspaita, iho ei kuulla läpi. Kyseinen aluspaita on muutenkin todella kätevä! Kun kyseisen pukee binderin päälle, se tasoittaa tämän reunoja. Binderi on rintojen tai ylävartalon päälle puettava liivi, joka painaa rintakehää tasaisemmaksi (ei näy kuvissa).

Raul Fernandez

Kauluspaidat ovat hihattomat, koska niiden hihansuut täytyvät näkyä takin hihansuista – eli hihat ovat eräänlaisina valehihoina takeissa. Kauluspaidoissa ärsyttää niiden materiaali, joka ei koskaan sility täysin suoraksi, vaan pintaan jää aina kevyitä ryppyjä. Hahmojen kaulaan tulee niskasta kiinnitettävä muotoon ommeltu sifonkisolmuke. Solmukkeissa on sisällä rautalangat ylläpitämässä niiden muotoa.

Julia Fernandez

Julian hame on vuoritettu ja suljetaan takasaumasta piilovetoketjulla. Hänen spandex-housujensa reisissä on napit siitä syystä, että ne voi kiinnittää hameessa oleviin nappikuminauhoihin. Näin lyhyt hame pysyy alhaalla vaikka liikkuisi kuinka vauhdikkaasti. Raulit housut suljetaan niin ikään takasaumasta piilovetoketjulla, mutta niitä ei ole vuoritettu. Asujen kangas on puuvilla-elastaania, mikä sopii erinomaisesti mm. Raulin tiukkojen housujen materiaaliksi. Kaksosten asujen malli muistuttaa härkätaistelijoiden pukuja, ja näitä jäljitellen Raulin housut ovat polvihousut, vaikka tämä yksityiskohta ei näy vaaleansinisten suojusten alta. Raulin housujen reidessä on nappikuminauhat, mihin suojukset kiinnitetään. Suojukset ovat kaksinkertaista puuvilla-elastaania ja levenevän yläreunan sisällä on huopatukikangasta tukemassa muotoa. Kultainen reiden ympäri kiertävä koriste on worblaa (lämpömuovautuva materiaali) ja kiinni muutamalla tikillä. Jalkaterän alla on neppari, jotta suojukset saa suljettua kengän päälle.


Molempiin asuihin kuuluu tukeva leveä vyö kahdella reunanauhalla. Vyöt on vuoritettu ja suljetaan takaa hakasilla. Pukujen hanskat on valmistettu spandexista. Mustassa ”laukaisijakäden” hanskassa on kultaisia koristeita. Niiden paksuus syntyy softislevystä ja tukevuus + hiukan kaareva muoto worblasta. Kynnet ovat värjätyt tekokynnet. Kaikki on kiinni kuumaliimalla.


Julian ja Raulin kengät ovat shoecoverit/kengänpäälliset kävelykenkien päällä. Kenkien tekoon meni melko varmasti yhtä paljon aikaa kuin kokonaisen takin ompeluun. Coverit kaavoitettiin huolellisesti sopimaan kengät muotoon, ommeltiin ja tämän jälkeen kiinnitettiin tukevasti jalkineen päälle. Puuvilla-elastaani ei jousta loputtomasti, mutta asettui silti vain vähän laskostuen kengän kärkeä vasten. Coverit on ommeltu kiinni pitkin kengän sivua, ja liimattu kärjestä. Raulin kengissä on piilokorot, ja siksi hänen coverit pystyi naulaamaan kiinni. Tärkeänä yksityiskohtana kenkien vetoketjut on vaihdettu pukujen väriseksi. 


Julian vaaleansininen sukka-systeemi koostuu levenevästä suppilosta (sisällä worblaa). Suppilo on kengästä erillinen, jotta sen saa jalkaan. Jotta suppilo pysyisi tukevasti kengän päällä, nilkan ympärille pyöräytetään valkoinen kappale. Tämä pysyy paikoillaan jalan alta kulkevalla kuminauhalla ja suljetaan tarranauhalla. Tämä sisältä worblaa, päältä puuvillaa -kappale pitää 1. Kengän varren pyöreänä ja 2. Kiinni suppilosta ja näin suppilo ei pyöri tai nouse pitkin säärtä. Mekanismin viimeistelee kenkien ja suppiloiden reunoissa olevat magneetit. Toimii kuin unelma!


Pukujen takit sisältävät muutamia erikoisempia ompeluratkaisuja. Helma on tarkoituksella kaavoitettu teräväksi sivusaumoista. Miehustassa ja selässä kulkevat nauhat on leikattu muotoon ja ommeltu toisesta laidasta. Vastakkainen laita on kiinnitetty liimanauhalla. Tästä syystä niissä ei näy yhtään tikkauksia. Takit on vuoritettu ja niissä on pienet olkatoppaukset. Hihansuut on ommeltu niin, että näyttää kuin kauluspaidan hiha näkyisi takin hihansuusta, mutta oikeasti kaikki tämä on puvun takin hihaa eikä kahta erillistä vaatetta.

Takki ja vyö sisäpuolelta. Nauhojen sisäreuna on ommeltu käsin.

Hartiapanssarit eli hombrerat on valmistettu worblasta. Ensimmäiseksi muoto tehtiin ruskeaan worblaan painamalla sitä kuumennettuna mallinuken pyöreää päälakea vasten. Tämän jälkeen softiksesta tehtiin kohoavat reunat, ja koko lopputulos päällystettiin mustalla worblalla. ”Tulpat” on tehty askartelusavesta. Hombrerat on ommeltu kiinni takkiin hartioista, edestä ja takaa. Toisin sanoen panssareita ei voi irrottaa avaamatta tikkejä. Emme halunneet käyttää solkia tms. koska emme luottaneet niiden pysyvän kiinni vauhdikkaassa liikehdinnässä.

Asuihin kuuluu epävirallisesti myös sirkuspuvut ja voimistelunauhat

Julian ja Raulin käsivarsiin tulevat beyblade-laukaisijat ovat tehty worblasta ja askartelusavesta. Tämä oli itse asiassa ensimmäinen projekti, missä käytimme worblaa. Animessa näkyy selkeästi, miten ottelutilanteessa laukaisijoiden kannet avautuvat, pyörähtävät ympäri ja sulkeutuvat toiselle puolelle kättä. Tismalleen samanlaista ajatuksen voimalla toimivaa mekanismia emme pystyneet rakentamaan, mutta kannet saa irti ja käännettyä ympäri magneettien avulla.


Toinen vaikean puolelle menevä juttu on se, miten Julia ja Raul laukaisevat kiekot liikkeelle vain heilauttamatta kättänsä, jolloin liukuessaan virittäjää pitkin, kiekkojen pohjaosa alkaa pyöriä. Kiekon pystyy kyllä pujottamaan laukaisijaan ja kun riittävän lujaa kättänsä heilauttaa, se lentää siitä poiskin, mutta pyöriminen ei kyllä onnistu. Olemme aikaisemmin rakentaneet, leluosia hyödyntäen, toimivia beyblade laukaisijoita cosplayasuihimme, mutta Julian ja Raulin kohdalla insinöörin taitomme loppuivat. Kyseinen mekanismi ei ole mahdoton toteuttaa, mutta tässä vaiheessa emme ala enää tekemään kiekkoja kokonaan uusiksi voidaksemme rakentaa niiden sisälle mekanismin, joka saa pohjaosan pyörimään vedettäessä virittäjästä läpi. Jos tällainen tilaisuus vielä tulee, niin Satu lupaa yrittää. Laukaisumenetelmän toimivuus olisi joka tapauksessa todella epävarmaa, koska puolentoista metrin korkeudesta paiskattava kiekko todennäköisesti hajoaisi osuessaan maahan, vaikka pohjaosa alkaisikin pyöriä. Myöhemmin laukaisijoihin on lisätty magneetit pitämään kiekkoja aloillansa, jotta koko setti voi kulkea kädessä mukana ilman, että kiekot valuisivat pois.


Beyblade-kiekot on tehty käsin lähinnä askartelusavesta, muovilevystä ja itse tehdyistä tarroista (lisää syitä olla paiskomatta kiekkoja ihan vain huvikseen). Vaikeaa ei tällaisten kiekkojen tekeminen ole, mutta aikaa siihen menee paljon! Julialle ja Raulille on olemassa lelukiekot, mutta nämä ovat omaan silmään liian pienet aikuisen käteen. Melkein 20 vuotta vanhoja kiekkoja on myös vaikea löytää. Torch Pegasus -lelukiekosta on olemassa tarkat kuvat, joista näki hyvin kiekkojen yksityiskohdat valmistuksen aikana. Muuten kiekot perustuvat väriensä puolesta animessa nähtyihin versioihin.


Peruukeissa pään vaivaa tuotti kaksosten erilaiset takahiukset, jotka ovat kuitenkin tismalleen saman väriset. Katsoimme Arda Wigsin värivalikoimasta kaikki ruskean sävyt, jotka voisivat sopia Julialle ja Raulille. Tämän jälkeen tutustuimme peruukkivalikoimaan näissä kyseisissä sävyissä. Huvittavaa kyllä, ruskeassa sävyssä ”Spanish brown” löytyi sekä pitkä että lyhyt peruukki, jotka tilasimme kaksikolle. Etuhiukset on tehty Ebaysta tilatuista peruukeista.

Julian pitkät hiukset ja Raulin lyhyet hiukset

Kuvan mukainen kampaus tehdään niin, että pohjaperuukki (ruskea) asetetaan peruukkipäähän. Jostain kevyestä materiaalista, kuten retkipatjasta tai vaahtomuovista, leikataan tukipalat, jotka maalataan peruukin värisiksi (tässä tapauksessa oranssiksi ja punaiseksi). Tukipalat ommellaan ruskeaan pohjaperuukkiin kiinni. Näissä peruukeissa on kummassakin vain kaksi tukipalaa, koska pienet hiuspiikit pystyy tekemään ilmankin. Päälaen iso hiuspiikki ja pään sivun hyppyri olivat ainoat kohdat, joiden emme uskoneet selviävän muodossa ilman tukea. Otsahiukset muodostavasta peruukista (oranssi tai punainen) leikataan peruukin takaosa irti ja pelkkä päälaki asetetaan otsalle ja ommellaan käsin pohjaperuukkiin kiinni. Koska Julia ja Raul olivat kilpailupuvut, peruukeissa ei pihistelty ja otsahiuksia varten tilattiin kummallekin kaksi värillistä peruukkia, joista toinen tuli eteen ja toinen taakse. Eli tukipalat jäävät kahden peruukin väliin. Niiden päälle sekä ympärille muotoillaan päälaen kampaus. Tukipalat auttavat otsahiuksia pysymään pystyssä tai halutussa muodossa. Emme luota pelkän tupeerauksen voimaan. Jäljelle jääneistä peruukkien takaosista irrotettiin valtava määrä hiusnauhaa, jota on käytetty apuna otsahiusten teossa, koska Julian ja Raulin kampaukset ovat Beybladelle tyypilliseen tapaan todella muhkeat ja näyttävät. Tällaiset peruukit eivät ole vaikeita tehdä, mutta niihin menee paljon aikaa, muovihiusta, muotoilua, leikkaamista, ompelua ja hiuslakkaa. Uurastus kaksikon peruukkien kanssa palkittiin, kun voitimme ECG-finaalissa Arda Wigsin kunniamaininnan parhaista peruukeista.

Jos pidit tästä artikkelista, haluat ehkä myös lukea

Terveisin,
Päivi ja Satu