sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Syksyinen liivi ja siilineule

Hei ja tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Mukavaa loppusyksyä! Ehdin jo ajatella, että kerrankin olen jotakuinkin ajoissa vuodenaikaan sopivan teemavaatetukseni kanssa. Yleensä se menee niin, että jouluvaatteet kuvataan pääsiäisenä ja pääsiäisvaatteet keskellä kesää. Sitten muistin, että nythän monet juhlivat halloweenia ja tämä päivitys ei itse asiassa liity siihen.

Päivityksen aihe on Satun vaatekaapin sisältö teemalla syksy. Syksyisin vaate, jonka omistan, on Boreuksen siilineule. Kyseinen vaate ei ole pelkästään syksyisen näköinen kaikkine ruskan väreineen ja kuvioineen, vaan myös erittäin lämmin, villaa kun on. Tarkemman kertomuksen neuleesta voi lukea TÄÄLTÄ. Tänä vuonna neule sai seuraksensa aivan ihastuttavan Päivin ompeleman vaatekappaleen, jota kutsumme yksinkertaisella nimellä syksyliivi.



Syksyliivin valmistuksessa on käytetty kierrätyksestä ostettuja materiaaleja ja muista projekteista ylimääräiseksi jääneitä kankaita. Hyvin leikattu ruutukangas tuli hyödynnettyä aivan kokonaan, koska pienimmistä paloista sai tehtyä kaikenlaisia yksityiskohtia, kuten rusetin ja epoletin liivin selkään. Liivi on vuoritettu.

Lokakuun alussa, lämpimänä ja kirkkaana päivänä, seikkailimme ottamaan asukuvia uudesta liivistä siilineuleen kanssa ruskan levittäytyessä rauhallisesti osaksi maisemaa.






Ensi kertaan!

Terveisin,
Satu

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Yado Oikawa - Japanilainen elämysmajoitus

Tervetuloa lukemaan blogia
HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!


Tämän päivän päivitys sai alkunsa jo puolitoista vuotta sitten. Instagramissa silmiini osui henkilön kuva Japanista ja mietin, että miten hän on tässä maailmantilanteessa päässyt Japaniin - mutta kuva olikin Suomesta! Tällöin luin ensimmäistä kertaa Yado Oikawasta, japanilaisesta elämysmajoituksesta Pukkilassa. Matkailuelämysten ja Japanin ystävänä aloin tarkastella Oikawan varauskalenteria vain todetakseni, että se oli täpötäynnä. Koska majoitus tapahtuu huoneistossa eikä hotellihuoneissa, Oikawa palvelee yhtä asiakasta tai asiakasryhmää kerrallaan. Tämä tekee elämyksestä asiakkaalle omistautuneen ja siksi varaukset täytyy tehdä kuukausia etukäteen. 

Näin ollen heti kun seuraava erä varauksia otettiin vastaan, lähetin omani. Yado Oikawasta on saatavilla erilaisia majoituspaketteja ja palveluita (mm. ikebanaa), ja itse valitsin minulle ja siskolleni “Elämysten vuorokauden”, johon kuuluu yhden yön majoitus, ruokaa, kylpy ja oleskelukimonot. Ajoitin varauksen puolen vuoden päähän toukokuulle, koska halusin vierailla Oikawassa mahdollisimman kauniina vuodenaikana.


Puoli vuotta myöhemmin olimme molemmat kamalassa flunssassa. Kaikki mahdollinen oli samalla viikolla ja sitten tulimme vielä kipeiksi. Vaikka vuodenaika olisi ollut kaunis, elämä ei. Onneksi saimme siirrettyä reissua ja uudeksi ajankohdaksi valikoitui lokakuu. Odotin matkaa kuin kuuta nousevaa ja pelkäsin kuollakseni, että tulen taas kipeäksi.

Lopulta noin kaksi viikkoa takaperin pääsimme, vihdoin ja viimein, matkaan kohti Pukkilaa! Vettä satoi ja syksy näytti ankeammalta kuin koskaan ennen. Se siitä kauniista vuodenajasta… Matka kulki läpi peltojen ja pikkukaupunkien Porvoonjoen rantaan, missä majoitushuoneisto sijaitsi. Tervetuliaisiksi saimme vihreää teetä ja okonomiyaki-paistoksen.


Jahka meille oli kerrottu mistä kaikki löytyy ja miten pärjäämme seuraavaan päivään asti, jäimme kahden ja asetuimme taloksi. Taloksi on hyvä sana, koska huoneisto oli todella tilava. Vuorokauden elämyspaketti alkaa kello 15:00 iltapäivällä ja uloskirjautuminen tapahtuu kello 12:00 seuraavana päivänä.




Nukkuminen tapahtui erillisessä huoneessa futon-patjoilla tatamimattojen päällä. Samasta huoneesta pystyi valitsemaan puuvillaisen oleskelukimonon itselleen. Tuli etäisesti mieleen vierailumme Hananomarussa Minamichitassa vuosia sitten.



Huoneistosta löytyi paljon ajanvietettä. Siellä pystyi kuuntelemaan musiikkia, katsomaan elokuvia, lukemaan lehtiä ja kirjoja, sekä pelaamaan lautapelejä. En voinut olla pohtimatta miten täydellinen ympäristö Oikawa olisi cosplayasujen valokuvaukseen. Sopiiko hahmoosi japanilainen koti ja ruoka-annokset? Ei tarvitse lähteä yli 7000 kilometrin päähän etsimään tatamimattoja ja liukuovia. Pari kuvausvaloa ja Oikawasta saisi upean photoshootin!


Valokuvista puheenollen, aurinko päätti vihdoinkin näyttäytyä ja kävimme ulkona katselemassa maisemia ja ottamassa muutaman asukuvan. Pukkila näytti hyvin viihtyisältä pieneltä kaupungilta ja alueella on varmasti mukava ulkoilla. Jokimaisema Oikawan edessä avautui kauniina ja rauhallisena.


Reissun aikana olin pukeutunut leveälahkeisiin housuihin ja suihkun hanoilla kuvioituun kauluspaitaan.


Satu oli rakentanut asukokonaisuutensa Marimekkon tunikan ympärille.


Ulkoilun jälkeen kääriydyimme yukatoihin ja vietimme rauhallista iltaa elokuvia katsoen, kirjoja lukien ja teetä hörppien. Illalliseksi söimme meille varatun sukiyaki-aterian keittiössä. Oikawaan voi tuoda myös omaa naposteltavaa ja juomia. Keittiöstä löytyy mm. jääkaappi, vedenkeitin ja kahvinkeitin. 


Sukiyaki on japanilainen ruoka, jossa lihaa ja kasviksia valmistetaan soijakastikkeessa. Söimme niiden seurana myös riisiä. Homman juju oli se, että ateria valmistettiin itse kaasuliedellä! Illallisen jälkeen oli luvassa kylpy hinokipuisessa ammeessa ja sitten nukkumaan.


Seuraava päivä valkeni aurinkoisena. Yö oli suurimmaksi osaksi rauhallinen, mutta kello 4:00 jälkeen viereisistä huoneistoista alkoi kuulua heräävien ihmisten askeleita. Aamiaiseksi söimme mm. riisiä, hedelmiä ja kalaa.



Yado Oikawassa vierailu merkitsee varmasti eri asioita eri ihmisille. Omassa tapauksessani Oikawa oli rauhallinen irtiotto. Arjen murheet oli helppo unohtaa hetkeksi niin vieraassa mutta kuitenkin itselleen tutussa ympäristössä.


Terveisin,
Päivi ja Satu

torstai 20. lokakuuta 2022

Turkoosia, korallia ja flamingoja

Hei ja tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!


Tämän päivän päivityksessä matkustamme ajassa taaksepäin takaisin elokuuhun ja tarkalleen ottaen syntymäpäivääni, jonka kunniaksi olin pukeutunut tässä blogipäivityksessä nähtävään asukokonaisuuteen. Mikäli kaksi kuukautta sitten kuvatut valokuvat tuntuvat kaukaiselta, niin muistan sovittaneeni valitsemiani vaatteita päälleni ensimmäisen kerran peräti kaksi vuotta sitten. Tällöin päätin siirtää asuidean myöhemmäksi, joten viimeinkin tässä sitä nyt ollaan.

Asukokonaisuus rakentuu turkoosin Hell Bunnyn mekon ympärille, josta näissä valokuvissa näkyy vain helma ja kaulan ympärillä oleva rusetti. Mekko on vanhin Hell Bunnyn tuote, jonka tällä hetkellä omistan ja kyseessä on mallikappale vuodelta 2014. Mekon seuraksi olen pukenut vuoden 2020 mallistosta Gin Fizz -paidan, koska halusin yhdistää korallin värin turkoosin kanssa. Paidasta löytyy erillinen kertomus TÄSTÄ artikkelista. Mukaan olen poiminut myös punaista, keltaista ja valkoista paidan värimaailmasta. Ja Tyn flamingoja.





Ensi kertaan!

Terveisin,
Satu

lauantai 15. lokakuuta 2022

Kaupunkiloma Kuopiossa 2022

Hei kaikille! Tämä on blogi
HELMIÄ JA KETJUJA!


Tänään jatkamme matkailukertomusten parissa. Elokuussa kävimme perinteisellä Itä-Suomen kierroksella, eli matkustimme Savonlinnaan ja sieltä Kuopioon. Olemme jakaneet kaupungeista kertomisen kahteen osaa ja tämä on niistä viimeinen: Kuopio. Jos et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, sen löytää täältä: Saarissa Saimaan keskellä: Savonlinna 2022

Matkustimme Kuopioon linja-autolla. Kyyti lähti Savonlinnasta aikaisin aamulla ja kello 10:00 olimme Kuopion Kauppahallissa juomassa päivän ensimmäistä teekupillista. Majoituimme jälleen Sokos Hotels Puijonsarvessa ja onneksi pääsimme huoneeseemme jo heti aamusta. Mietimme päivän aikatauluja ja ohjelmaa, ja lopulta päätimme lähteä kaupungille sen enempää laittautumatta. Erikoisemmat vaatteet saisivat odottaa huomiseen. Siviilivaatetuksen ongelma oli vain se, ettei Satulla ollut verkkareita enempää siviilivaatteita mukanansa. Näin ollen hän sai Päiviltä lainaan tämän nahkahameen ja T-paidan. Toisin sanoen jos valokuvissa näyttää siltä, että Päivi on äkkiä kasvattanut pitkät hiukset, niin se on Satu Päivin vaatteissa.

37 Lunki kaupassa sijaitseva Fiini Vintage


Kuopiossa kävimme kaikissa suosikki kaupoissamme. Kaupungin vahvuus on erikoismyymälät, kuten lelukauppa Partanen ja Kangaskauppa Savon Pala. Näiden joukkoon oli nyt saatu myös upea Askartelukulma! Myymälän laajasta valikoimasta löytyy kaikenlaista askarteluun, maalaamiseen ja käsitöihin. Päivi osti mm. Decoupage koristelakkaa ja on käyttänyt suurin piirtein koko purkin kahdessa kuukaudessa.


Kauppojen lisäksi kiertelimme kirpputoreilla ja kierrätysmyymälöissä. Ihmisiä oli todella paljon liikkeellä ja mm. CityPörssin kirpputorilla oli niin paljon väkeä, ettei sekaan meinannut mahtua. Koululaisten kesäloman viimeinen päivä ja Kuopion torille nousevat Kansainvälisten Suurmarkkinoiden myyntikojut lisäsivät keskustan vipinää entisestään. Palasimme hotellille saunomaan ja lepäämään. Iltakävelyllä ihastelimme Kuopion vanhoja puutaloja.


Seuraavana päivänä jätimme matkatavarat hotellille säilytykseen ja palasimme kaupungin keskustaan. Ensimmäiseksi tutustuimme Suurmarkkinoiden tarjontaan. Torilta löytyi myynti- ja ruokakojuja, sekä pelejä ja tivolilaitteita.



Maistoimme American Donuts companyn överidonitseja ja Satu osti Päiville syntymäpäivälahjaksi Judas Priest -lompakon Heavy Rebelin myyntikojusta.


Lompakon onnellinen uusi omistaja oli pukeutunut muuntelemaansa paitaan Little Freaks ja veriroiske kuviollisiin kireisiin farkkuihin. Alla oleva valokuva on otettu Savonlinnasta, mutta asukokonaisuus oli tismalleen sama Kuopiossa.


Torilta jatkoimme seuraavaan erikoiskauppaan, joka oli ompelutarviketaivas Nappi ja nauha. Myymälään saapuessa on parempi tietää mitä tarvitsee, koska muuten saattaa eksyä tunneiksi katselemaan valikoimaa kaikesta mahdollisesta. Sitä löytää itsensä miettimästä mitä kannattaisi ostaa varastoon, miksi tätä ei myydä Kouvolassa ja kuinka paljon erilaisia nappeja on olemassa.


Jos matkailutekstimme kuulostavat todella kauppoihin keskittyneiltä, niin me olemme shoppailuturisteja. Kuitenkaan se, että käy erilaisissa myymälöissä, ei tarkoita, että ostaa paljon. Emme välitä Repovedellä patikoimisesta, rentoutumisesta kylpylöissä tai Ahvenanmaalla pyöräilystä. Siellä missä on city, kahvilat ja kaupat, sinne me menemme ja sitä me valokuvaamme.

Vielä ennen kotiinpaluuta kävimme Kaffeteria Mummolassa. Emme olleet vierailleet kyseisessä paikassa aikaisemmin. Mummola oli pieni, viihtyisä ja herkullinen kahvila persoonallisella sisustuksella, mm. katossa roikkui useita myrskylyhtyjä ja vessan seinät olivat täynnä pieniä tauluja.





Jos pidit tästä postauksesta, haluat ehkä lukea myös

Terveisin,
Päivi ja Satu

maanantai 10. lokakuuta 2022

Beyblade Burst Rantaro Kiyama cosplay

Hei ja tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!


Kuten päivityksen otsikko kertoo, tänään tutustumme uusimpaan cosplayasuuni, joka on Rantaro Kiyama sarjasta Beyblade Burst. Päätin cosplayata kyseistä hahmoa jo peräti vuonna 2016, eli samana vuonna, kun Beyblade Burst julkaistiin animena. Tykkäsin hahmosta välittömästi, joten on hienoa näin kuusi vuotta myöhemmin saada projekti lähestulkoon päätökseen ilman, että olisin tässä välissä hetkeäkään epäröinyt cosplayvalintaani. Miksi käytin termiä "lähestulkoon" johtuu siitä, että olen aikeissa valmistaa Rantarolle hänen ison viuhkansa, jota hahmo kantaa tarinassa mukanansa.

Beyblade Burst on kiekkouniversumin kolmas sukupolvi, joka aikaisempien edeltäjiensä tavoin perustuu beyblade-kiekoilla pelattavaan peliin. Hyrriä muistuttavat kiekot laukaistaan pyörimään areenalle ja voittaja on hän, kenen hyrrä pyörii viimeisenä. Vastustajan kiekko pyritään tönimään pois areenalta tai saamaan se pysähtymään (yksi ottelupiste). Näkyvin kolmannen sukupolven erikoisuuksista on kiekkojen mahdollisuus hajota kolmeen osaan kovan iskun voimasta, burst (kaksi ottelupistettä). Animessa ei pelata klassista paras kolmesta -ottelua, vaan yritetään saada kokoon kaksi pistettä voittaakseen matsi.

Rantaro Kiyama, tunnetaan myös nimellä Head Honcho/Honcho, aloittaa yhtenä tarinan päähahmoista, mutta kausien edetessä hänen roolinsa pienenee. Rantaro on eräänlainen isovelihahmo: hän näyttää muita kypsemmältä ja jossain kohdissa tarinaa käyttäytyy muita kypsemmin. Rantaro on hyvä pelaaja, mutta usein liian itsevarma omista kyvyistänsä ja tämä ajaa hänet erilaisiin tiukkoihin tilanteisiin. Hahmo on hyvin oikeudentajuinen ja hieno ystävä tarinan päähenkilölle. Hänellä on myös loppumaton varasto tikkareita.


Cosplayasun on ommellut Päivi. Kiitokseksi työstänsä teen hänen tulevaan Beyblade Burst cossiinsa mm. peruukin. Päivi valitsi asun kankaaksi tukevan polyesterin, koska se ei rypisty niin herkästi ja on paljon halvempaa kuin villakangas. Rantaron asu on tyypillinen japanilaisen pojan koulupuku, joka on vähän hassua, koska hän käy koulua missä ei käytetä koulupukuja. Yleensä koulupuvut valmistetaan villakankaasta, mutta halusimme pitää Rantaron rentona projektina ja siksi emme olleet niin nipoja materiaalien yms. suhteen. Ostimme pukua varten punaisen hihattoman paidan kirpputorilta, mutta huonolaatuiseen materiaaliin ilmestyi reikiä jo heti ensimmäisellä käyttökerralla. Tämä johti siihen, että Päivi ompeli myös hihattoman paidan. Yhtä huonoa onnea oli asun kenkien kanssa: Tilasimme asuun kengät, mutta ne eivät olleet yhtä hyvännäköiset paketin ulkopuolella kuin myyntikuvassa. Näin ollen Päivi nosti työpöydälle yhdet vanhat kenkänsä ja teki aidosta nahasta tummanruskeat shoecoverit niihin.



Rantaron puvun erikoisin piirre on mangapokkarit, jotka hahmo laittaa housunsa kaulukseen ennen pelin alkua. Ostin kyseiset CoroCoro-sarjakuvat sekä Rantaron kiekon Rising Ragnaruk Gravity Revolven vuonna 2017 Tokiosta. CoroCoro on tyypillinen japanilainen sarjakuvakokoelma, joka ilmestyy kuukausittain ja sisältää useita eri tarinoita, jotka jatkuvat noin yhden luvun verran eteenpäin per julkaisu. Myös Beyblade Burstia julkaistaan CoroCorossa ja itse asiassa Rantaron cosplayasuun kuuluvien pokkarien takakannessa on iso Beyblade-kiekkojen mainos. Miksi Rantaro laittaa sarjakuvat housunsa kaulukseen, sitä voimme vain arvailla. Miten sarjakuvat pysyvät cosplayasuni housunkauluksessa, niin ne laitetaan kolmeen pokkarien kokoiseen pussiin, jotka ovat kiinni vyössä. Tähän päälle puetaan housut ja valkoisella vyöllä sarjakuvat kiristetään tukevasti paikoilleen.

Rantarolle peruukin olen tilannut Arda Wigsin Euroopan kaupasta ja kyseessä on malli Rufio Classic fairy blonde. Peruukki oli jo valmiiksi hyvin saman näköinen kuin Rantaron hiukset ja vaati vain pieniä muokkauksia. Viimeisenä yksityiskohtana cossiin kuuluu Rantaron tikkari(t). Useimmiten pidän suussani pelkkää tikkua, koska minun on helpompi puhua ja poseerata, kun tikun päässä ei ole mitään. Toinen kuvan tikkareista on maalattu styroksipallo ja ei näin ollen sovi suuhun laitettavaksi. Oikeita tikkareita minulla ei ole, koska tismalleen profiilikuvan näköistä tikkaria on vaikea löytää ja en halua napostella karkkia koko ajan. Jahka tikkari on syöty, minun pitäisi aloittaa taas uusi.

Käytin Rantaron asua ensimmäisen kerran Traconissa syyskuussa, jonka jälkeen teimme cossiin yksittäisiä muutoksia ja kävimme valokuvaamassa asun mahdollisimman pian. Jos kuvausta olisi lykännyt pidemmälle syksyyn, säät olisivat jo viilentyneet siihen malliin, ettei ulkona tarkene kekkaloida topissa takki pelkästään harteilla.







Ensi kertaan!

Terveisin,
Satutaro