Hei ja tervetuloa blogiimme
HELMIÄ JA KETJUJA!
HELMIÄ JA KETJUJA!
Tämän päivän päivityksessä lähdemme kesäiselle matkalle Porvooseen.
Porvoo tuli meille tutuksi vuonna 2017, kun Päivi kävi siellä työkeikalla. Lyhyestä vierailusta huolimatta hän ihastui vanhan kaupunginosan ilmapiiriin, ja siitä lähtien olemme hokeneet, että Porvoossa pitäisi vierailla uudelleen. Vihdoin ja viimein sanoista tuli tekoja ja 20.7 matkustimme katsomaan miltä tuo Runebergin torttujen luvattu kaupunki näyttää.
Kouvolasta Porvooseen oli vain noin yhden tunnin matka ja se taittui helposti linja-autolla – niin helposti, että vähän hävetti miten kauan oli reissua siirtänyt. Sää Porvoossa oli täydellinen aurinkoinen kesäpäivä ja ihmisiä riitti kaupungilla. Olimme pukeutuneet tyylistämme tinkimättä, eli kaikkea muuta kuin sopivasti paahtavaan aurinkoon. Supervoimamme ei suinkaan ole se, että olisimme immuuneja helteelle, mutta osaamme näyttää siltä, kuin emme tuntisi kuumuutta. Oikeasti kuolemme sisältä siinä missä muutkin. Päivin asuvalinta oli hänen itsensä valmistama pinkki käärmeennahkainen housupuku ja musta korsetti. Koska takin pystyi riisumaan, asu ei ollut niin kuuma. Sen sijaan mustaa PVC-reppua hän katui, koska hengittämätön materiaali litisti kaiken lämmön itsensä ja selän väliin.
Satun asukokonaisuus rakentui jo viime vuonna ostetun sininen vintage aamutakin ympärille. Useita kertoja olemme yrittäneet kuvata kyseisen takin tässä ikinä onnistumatta, joten Porvoossa otetut kuvat ovat ensimmäisiä laadussaan edes jotenkin hyviä.
Porvoon kotisivulle on listattu todella selkeästi kaikki alueen palvelut karttojen kera, mikä helpotti mm. itseään kiinnostavien kauppojen ja kahviloiden etsimistä. Ensimmäiseksi suunnistimme vintage+retro+second hand kauppaan Niin Mua. Kaupan laaja valikoima menneiden vuosikymmenten aarteita oli kuin karkkikauppa meille yksilöllisyyden etsijöille!
Päivi osti reisiin asti ulottuvat saappaat – jotakin, mitä pinkkiin käärmeennahkaan sonnustautuneen naisen voisikin olettaa käyttävän. Satu hankki siniselle takillensa seuraa ostamalla vaaleankeltaisen pitsisen aamutakin.
Seuraavaksi jatkoimme matkaa joen ylitse ihastelemaan punaisia ranta-aittoja, ja tuomiokirkon päädystä pujahdimme Vanhan Porvoon vilinään. Siellä meitä kiinnosti mm. Porvoon nukke- ja lelumuseo. Tehokkaasti käytetystä tilasta löytyi yli tuhat näyttelyesinettä aina 1800-luvusta lähtien. Tunnelma oli lämminhenkinen ja hyväntuulinen.
Siellä missä on turisteja on aina myös itseään toistavia käsityö- ja Suomitavarakauppoja. Niiden keskeltä meidän huomion nappasi värikäs ja retrohenkinen diverssikauppa Doris & Duke. Mukaan lähti Lola Ramonan korkokengät ja sininen tyllihame.
Porvoon kahvilakulttuuri tuli koettua vähän heikosti, koska suurin osa ruokapaikoista oli niin täynnä tai suoraan auringossa, ettei siellä pystynyt nauttimaan olostaan. Tätä ei kuitenkaan kannata jäädä harmittelemaan. Porvoo on vierailemisen arvoinen kaupunki, missä näkemistä ja kokemista riittää, eli kahviloihin voi palata kesäsesongin jälkeenkin - ja jos kahvilavierailu on vain makeannälästä kiinni, tätä tyydyttääkseen voi marssia Brunbergin myymälään ja ostaa laatikollisen Suukkoja. Jos kohteet eivät kiinnosta, vanhat värikkäät rakennukset ja kapeat mukulakivikadut ovat loistavia taustoja katumuotikuvaukseen.
Päivä Porvoossa oli täydellistä yhden päivän mittaista kotimaan matkailua!
Terveisin,
Päivi, Satu ja Karvinen