Paluu pääkaupunkiin ja katumuotien kekkerit

Hei! Tämä on blogi

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä! Tämän päivän päivityksessä palaamme Pasilaan katumuotimiittiin.

Valokuva: The one and only Shad

Tämä tarina saa alkunsa siitä, kun Instagramissa silmiini osui Kuvitellaan storen mainos Syntymäpäivä pop-upista. Yritys täytti neljä vuotta ja sen kunniaksi store järjesti ”Katumuotien kekkerit" 1.2.2025 Pasilassa. Katumuoti kokoontumisia ja myös katumuoti pop up -kauppoja on sen verran vähän Suomessa, että innoissani tartuin tilaisuuteen. Ostin heti minulle ja siskolleni liput tapahtumaan. Erityisen miellyttävää oli se, ettei miittiä oltu rajattu mihinkään tiettyyn alakulttuuriin tai tapaan pukeutua. Kaikki lipun ostaneet henkilöt olivat tervetulleita. Kuitenkin tapahtuman ikäraja oli 18 vuotta, eli tällä kertaa mukaan pääsivät vain täysi-ikäiset harrastajat.

Sanastoa:

Miitti = kokoontuminen, tapaaminen

Pop up -kauppa = väliaikainen myymälä ja lyhyen ajan toimiva myymälä

J-muoti = japanilainen muoti

Skene = joukko samanhenkisiä ihmisiä, joilla on yhteisiä kiinnostuksenkohteita

Kuvitellaan store on J-muodin kirpputori. Yrityksen verkkokauppa on avattu vuoden 2021 alussa. Kauppa on tuttu myös coneista, missä he myyntipöytäilevät vähän väliä. Eli liikumme paljolti samassa skenessä. Kuvitellaan store on kotimainen mikroyritys ja itse asiassa, sille on myönnetty Avainlippu-merkki! Valikoima edustaa vahvasti juurikin J-muotia. Jos etsii vanhempien mallistojen vaatekappaleita tai asusteita, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa mitä löytyy Kuvitellaan storesta. Kaupasta saa myös heidän omaa mallistoaan, kuten printtipaitoja ja asusteita.

Ennen tapahtumaa keksin, että haluan ommella itselleni jotakin uutta miittiä varten. Onko minulla aikaa? Ei varsinaisesti. Ansaitsenko tämän? Kyllä kai. Oliko idea hyvä? Ei todellakaan. Tämä olkoon opetus vaatteiden järkevästä valitsemista. Halusin pukea piikkirintaliivit, koska ne on mageet ja sopivat tyyliini. Ongelma on se, että piikkirintsikat eivät, kirjaimellisesti katsoen, sovi yhteen korsettimaisten yläosien kanssa. Jos rintaliivit pukee vyötärökorsetin kanssa, liivien reuna tulee reilusti korsetin ylälaidan päälle. Joten päätin näpertää itse sellaisen keskivartalon kiristäjän, joka sopii saumattomasti yhteen rintsikoiden kanssa. Minulla oli jo valmiiksi hyvä korsetin kaava kuosittelua varten, mutta silti torstain ja perjantain välisenä yönä ompelin kahteen asti. Olin niin huolissani siitä, että ehdinkö saada kaiken valmiiksi. Jos korsetti ei valmistu miittiin, sen eteen nähty vaiva tuntui turhalta. Tämän lisäksi isäni oli ostanut minulle kierrätysmyymälästä punaisen kiltin tartaanikuviolla. Se sopisi korsetin kanssa yhteen loistavasti!

Kaikesta huolimatta sain korsetin valmiiksi ja lauantaina aamulla lähdimme junalla kohti Helsinkiä. Tietenkin junassa täytyy istua ja pelkäsin koko ajan, että mahan päällä oleva luu vääntyy mutkalle eikä enää palaudu takaisin suoraksi. Näin ollen riisuin korsetin ja vein sitä kangaskassissa aina kun minulla oli ulkotakki päällä. Mitä ihmettä olin ajatellut? Miksi ompelin uuden korsetin sitä varten, että saan pitää ulkotakkia sen päällä? Miksi puin vaatteen, mikä päällä en halua istua? Sellaista päivää varten, kun minun täytyy istua paljon!? Miten ehdin laittamaan hiukseni aamulla? Itse asiassa tähän osaan vastata: Tein kampauksen jo edeltävänä iltana ja nukuin siinä.

Noin klo 9.30 Helsingissä. Pääkaupunkipäivämme ohjelma oli kierrellä ensin ydinkeskustassa, sitten mennä Pasilaan miittiin, ja sieltä palata takaisin ydinkeskustaan jatkamaan kiertelyä. Keskustasta jäivät mieleen etenkin lelukauppa Tingeling, todella satumaiselta näyttävä pikkupuoti, ja fantasiahenkinen Alnilam.

TokyoKan

Tingeling

Alnilam

Kävimme myös Momochissa Forumin kauppakeskuksessa. Maistoimme heidän ”laskiaispulliaan”. Vadelma+valkoinen suklaa oli todella hyvää, mutta matcha+punainen paputahna ei toiminut ihan niin hyvin. Ehdimme vierailla vielä Beyond Retro -vintagevaatekaupassa ja XS leluissa ennen kuin Pasila kutsui!

Momochi

XS lelut

Kuvitellaan storen Syntymäpäivä pop-up tapahtui joogastudion tiloissa. Tila ei ollut suuren suuri, mutta se oli toimivasti jaettu hengailua, ruokailua, valokuvaamista ja shoppailua varten. Tunnelma oli mukava ja rento. Tapahtuma oli loppuunmyyty, eli meitä oli 25 osallistujaa + kaksi järjestäjää. Kaikki mahtuivat loistavasti paikalle. Tervetuliaispuheenvuoron jälkeen kävijät hajaantuivat tutustumaan Kuvitellaan storen valikoimaan ja aktiviteetteihin. Itse menin ensimmäiseksi syömään ja juomaan jotakin. Olimme päässeet liikkeelle vähän myöhässä ja kävelleet pikavauhtia joogastudiolle. Miitti kesti kaksi tuntia emmekä halunneet hukata sekuntiakaan.

Vaateharrastus on erityisen hauskaa ystävien kanssa ja pop-upissa tapasimme pitkästä aikaa Laran ja Atten Freaky Angel -blogista. Heidän lisäkseen vietimme aikaa Dragonerin kanssa. Kultainen tähti Laralle, kuka heti tunnisti alaosani kiltiksi, ei vekkihameeksi.

Tapahtumassa oli erilaisia aktiviteetteja. Siellä pystyi mm. tekemään rannekoruja, pelaamaan pelejä, kirjoittamaan ystäväkirjaan, laittamaan itselleen leikkitatuoinnin tai ostamaan kapselikoneesta yllätyksen. Tarjolla oli myös teemaan sopivaa naposteltavaa ja juotavaa. Näiden lisäksi minun oma hupini oli istumisen välttely. Jos joku luki ystäväkirjaa eikä saanut selvää nimestäni, niin minä olin se tyyppi, kuka oli kirjoittanut suurimpaan osaan kysymyksiä vastaukseksi ”jättiläisrobotti”. Mistä haaveilet? Omasta jättiläisrobotista. Mikä on suosikki eläimesi? Jättiläisrobotti. Mikä sinusta tulee isona? Jättiläisrobotti. Kävimme myös vaatevalikoimaa lävitse, mutta tällä kertaa emme löytäneet mitään ostettavaa. Satu piti turkoosista Snoopy and Friends -haalarista, mutta se oli valitettavasti vähän liian iso hänelle.

Siellä se haalari on

Otimme pari valokuvaa päivän asuvalinnoistamme:

Satu seilasi paikalle asukokonaisuudella, jonka teema oli merenkulku. Majakkasukat, majakkahame ja majakkapaita. Jopa Satun rusetissa oli majakka! Pierre Cavallon vintage neuleen Satu sai joululahjaksi minulta ja hame on merkiltänsä Hell Bunny. Ompelin hänelle asukokonaisuuteen sopivan kangaskassin, jossa on purjeveneen kuva. Osassa valokuvissa näkyy Satun ankkareppu, mihin hän pakkasi ostoksiamme. Satun mielestä ankka meni riittävän lähelle merellistä teemaa.

Minun asuni inspiraationa toimi pieni koiralaukku. Se on skotlanninterrieri, jolla on ”skottiruudullinen” liivi. Täydellinen asuste puettavaksi yhdessä kiltin kanssa!

Kiitos mukavasta tapahtumasta! Toivottavasti kaikki löysivät uusia ystäviä ja uutta päällepantavaa. Ja kiitos kuivatusta levästä! Saimme syömättä jääneet pakkaukset mukaamme. Kaikki eivät kyseistä herkkua tunnusta, mutta meidän kahden mielestä kuivattu levä on todella hyvää.

Pop-up -tapahtuman jälkeen palasimme Helsingin keskustaan yhdessä Laran, Atten ja Dragonerin kanssa. Menimme ranskalaiseen Chez Janet -nimiseen kahvilan ja puodin yhdistelmään. Paikka on kaunis kuin parfyymipullo! Jo heti ulko-ovella sinua tervehtii pino macaron-leivonnaisia (pieni marenkimassaleivonnainen).

Ranskasta jatkoimme matkaa Kampin ostoskeskukseen ja sieltä asematunnelin kauppoihin. Puhuimme siitä, miten paljon todennäköisempää Helsingissä on törmätä saman skenen harrastajiin kuin esimerkiksi Kouvolassa. Hyvin hauskana sattumana, juuri silloin meitä vastaan käveli joukko katumuotinuoria. He kysyivät Satulta edustaako hän EGL-muotia. Kysymys on hyvä, koska äkkivilkaisulla Satun leveät helmat voi olettaa kuuluvan kyseiseen tyyliin, mutta vastaus on ei. Satu ei edusta nimellisiä tyylejä tai alakulttuureja.

Illalla junaan ja kohti Kouvolaa. Olipa mukava reissu! Seuraavana päivänä Satu kommentoi, että hänen purjevenelaukkunsa vuoritus taisi hajota. Selvisi, että olin vain unohtanut ommella laukun pohjan kiinni kääntämisen jälkeen. Mestariompelija vauhdissa.

Tähän loppuun vielä päivän biisi lähinnä siitä syystä, että lauloimme tätä autossa Laralle, Attelle ja Dragonerille. Pam pam pam pam!

Terveisin,

Päivi