maanantai 10. maaliskuuta 2025

Chibicon 1.3.2025, Jyväskylä

Tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä! Hyvää maaliskuuta ja hyvää vuoden ensimmäistä conia meille!


MITÄ?
Chibicon on Suomea kiertävä tapahtuma, jonka nimi ”chibi” tarkoittaa pientä. Chibicon on aloittelijaystävällinen pieni coni ja tarkoitettu kaikenikäisille kävijöille. Sen ohjelma rakentuu vahvasti cosplayn ja aasialaisen populaarikulttuurin, kuten animen ja mangan, ympärille. Tapahtuman ohjelmaan kuuluu myyntipöytiä, luentoja, työpajoja ja esityksiä. Chibiconiin täytyy ostaa pääsylippu.

MISSÄ?
Chibicon järjestettiin messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa Jyväskylässä.

MILLOIN?
Tapahtuma oli lauantaina 1.3. kello 10 – 18.


Miksi lähteä 180 kilometrin päähän pikkuconiin kun tapahtumia tapahtuu lähempänäkin? Syy löytyy parin kuukauden päästä: Heinäkuussa Jyväskylässä järjestetään Animecon. Toimin Animeconin cosplayvastaavana eli vastaan tapahtuman cosplayta koskevista asioista, kuten cosplaykilpailuista. Chibiconissa oli samaa järjestäjäporukkaa ja sama tapahtumapaikka, joten Chibissä vierailu pohjusti hyvin tulevaa Animeconia.

Tämän lisäksi pöytälaatikossani poltteli luento aiheesta ”Mitä aloittelevan cosplayaajan kannattaa tietää”, lyhennetysti "Aloittelevalle cossaajalle". Tein luennon viime vuonna silloista Chibiconia varten, mutta teknisten ongelmien vuoksi en päässytkään esittämään sitä. Päiviä ei noin vain lannisteta ja näin vuotta myöhemmin sain uuden mahdollisuuden pitää luentoni. 

Nyt kun luennoista puhutaan, niin 2010 pidin ensimmäisen coniluentoni juurikin Chibiconissa Kuopiossa! Minua jännitti kauhean paljon eikä oloa helpottanut yhtään se, että piti puhua seisten keskellä lavaa ja mikrofoniin. Selvisin kuitenkin ja jos haluaa pitää luentoja, niin jostakin se täytyy aloittaa.

Chibiconiin kanssani tuli siskoni Satu. Hän piti conissa helmityöpajaa enkä voisi kuvitella parempaa roolia hänelle. Satu on todella näppärä tekemään koruja ja häneltä löytyy riemastuttava valikoima erilaisia helmiä yms. koristeita.

Aluksi ajattelin, että puen Chibiconiin Yugon puvun sarjasta Beyblade Burst. Kuitenkin, sitä varten minun olisi täytynyt värjätä hiukseni sun muuta häslinkiä, ja arjen kiireiden keskellä se kaikki alkoi tuntua liialta vaivalta. Koska olimme menossa Jyväskylään autolla, päätin ottaa mukaan sellaisen puvun, jonka siirtäminen tapahtuu kaikista helpoiten autolla: Leave no Garfield behind -asu vuoden 2019 mallistostani There's a rainbow inside your mind. Kokonaisista Karvinen-pehmoleluista koostuva takki painaa 10 kg ja vie sen verran tilaa, etten mielelläni tunge junaan sen kanssa. Mainittakoon, että olisin ottanut asun mielelläni mukaan Comic Coniin 2024, mutta meillä oli jo ihan riittävästi tavaraa autossa.

Joten, perjantaina helmet ja Karviset autoon, ja keula kohti Jyväskylää! Lähdimme ajamaan heti kun Satu pääsi töistä ja siksi valmistelut oli täytynyt tehdä huolella pitkin viikkoa. Jyväskylässä majoituimme yhden yön Airbnb-asunnossa parin muun järjestäjän kanssa.


Kaikista hauskinta oli se, ettei asunnossa ollut televisiota. Sen sijaan kirjahylly oli täynnä luettavaa ja pelejä, ja leluja lapsille. Meillä oli televisio mukana, koska veimme sen Chibiconin videopelipisteelle. Kun ruudun nosti asuntoon yöksi, äkkivilkaisulla näytti siltä, että mielenilmauksellisesti olimme tuoneet oman televisiomme!

Lauantaina aikaisin aamusta hereille ja meikkaamaan. Chibicon avasi ovensa kello 10 ja Satun helmikorupaja oli merkitty alkamaan 10.30. Kaikki oli hyvin vielä siinä vaiheessa, kun lähdimme ajamaan majoituksesta, mutta sitten pääsimme Paviljongille. Siis mistä portista piti ajaa millekin alueelle? Pyörimme Paviljonkia ympyrää ennen kuin lopulta löysimme parhaimman reitin ulko-ovelle, ja saimme tavarat sisään, pysäköintiluvan ja auton parkkiin. Että jos joku närkästyi siitä, että helmityöpaja starttasi vähän myöhässä, niin se johtui sanotaan nyt vaikka teknisistä ongelmista.


Urumin myyntipöytä

Jokaisen lätkän takana oli Pokémon-kortti

Satu kirjoitti ohjelmanpitäjän lätkääni ”Päivimän”. Vitsi viittaa tapaani esiintyä skenessä omalla nimelläni. Näin ollen supersankari nimeni on… Päiviman (Superman – Päiviman). Puhuimme supervoimistamme ja eräs henkilö kertoi kyvystään hukata kaiken mahdollisen. Hän jopa todisti tämän todeksi lauantain aikana! Minun supervoimani on se, etten saa pakkauksia auki. En edes silloin, vaikka pakkauksessa on selkeä kohta, mistä sen pitäisi aueta. Kahdestaan olisimme tuhoisia.


Helmityöpaja sijaitsi tilavassa salissa yhdessä Jyväskylän anime- ja mangaseura Tsukiain lautapelipisteen kanssa. Sali sopi todella hyvin työpajalle. Siellä oli paljon tilaa, pöytiä ja tuoleja, ja se oli vähän sivummalla conin ydinhälinästä. Pajassa oli kolmen euron materiaalimaksu. Maksua vastaan sai tehdä yhden helmityön (paitsi korvikset, joita sai tietenkin tehdä kaksi). Maksun jälkeen sinulle ojennettiin sakset ja astia, mihin pystyi keräämään materiaaleja työtään varten. Kuluneen viikon aikana Satu oli täydentänyt helmivarastoaan ja tämän seurauksena pajalaiset pystyivät valitsemaan monipuolisesta valikoimasta helmiä. Satu oli tuonut pajaan myös useita esimerkkikoruja inspiraatioksi.

Esimerkkikoruja

Osa helmitöistä oli vaativampia ja osa helpompia tehdä. Chibiconissa suosituin aihe oli rannekoru. Hyvänä kakkosena tulivat korvakorut ja avaimenperät. Varsinaisia pujotustöitä näki hyvin vähän ja näiden tekijät osasivat homman jo entuudestaan. Pajalaiset tykkäsivät aakkoshelmistä ja lauantain aikana monenlaisia tekstejä kirjoitettiin koruihin. Satu oli ostanut kirpputorilta pieniä Hello Kitty -hahmoja ja nämä oli supersuosittuja. Lähes jokainen kävijä otti yhden Hello Kittyn koruunsa. Kannatti käyttää hetki aikaa siihen, että kissuihin porasi reiät ja kiinnitti korukoukut.



Jos suunnittelet työpajaa coniin, niin tämä täytyy valitettavasti ottaa huomioon: Kävijät eivät ole kohtuullisia. Jos asioita ei rajoita, meno menee materiaalien tuhlaamiseksi. Porukassa on vähintään se yksi kävijä, kuka vetää koko touhun överiksi. Tämän takia kaikkien muidenkin täytyy noudattaa tiukkoja sääntöjä mm. helmien määrässä, kuminauhan pituudessa, millaisia sanoja ei saa kirjoittaa aakkoshelmillä… Rajat on rakkautta työpajoissa.

Toinen tärkeä asia on se, että tarvikkeita riittää useammalle henkilölle: Työpajaa varten täytyy omistaa kymmenet sakset. Aina välillä helmipajassa oli niin paljon tekijöitä, ettei sinne otettu uusia tulijoita. Tämä johtui siitä, etteivät sakset ja helmikulhot riittäneet kaikille. Myös pihtejä oli tarjolla vain muutama kappale. Chibiconin helmipajan kantokyky oli noin 5-8 kävijää, koska Satun täytyi ehtiä seuraamaan kaikkien työskentelyä. Hyvin usein pajalaisia oli kuitenkin työskentelemässä yli 10 kappaletta, koska samaa seuruetta olevat pystyivät jakamaan keskenään mm. sakset.

Satun mukaan Chibiconin helmipaja sujui mukavasti. Vaikka pientä ruuhkaa pääsi välillä syntymään, oli pajassa työskentely rauhallista ja joukkoon mahtui kaikenlaisia kävijöitä ja kaikenlaisia helmitöitä. Pienissä coneissa työpajat toimivat hyvin mm. siitä syystä, että ohjelmaa on vähemmän. Kävijöillä on aikaa istahtaa työskentelemään eikä seuraava kiinnostava ohjelma ole alkamassa jo viiden minuutin päästä. Kiitos kaikille helmipajalaisille ja toivottavasti näemme Animeconissa helmipajan merkeissä!

Karvinen löysi kaverin!

Minun luentoni ”Aloittelevalle cossaajalle” alkoi kello 13. Ennen sitä kuuntelin Kvartsin luentoa aiheesta ”Kankaasta cossiksi!”. Meillä oli Chibissä todella hyvä kolmikko: Ensimmäiseksi kerrottiin cosplayasun valmistuksesta, sitten minä puhuin yleisesti cosplaysta, ja tämän jälkeen oli vielä luento ”Huoltajan opas conien maailmaan”. Näin pystyin jättämään omasta luennostani pois asioita koskien cossien tekoa ja coneihin menoa. Olin harjoitellut puheenvuoroni kunnolla, jotta se varmasti mahtuisi minulle varattuun 45 minuuttiin. Minua oli pyydetty puhumaan tämänkaltaisesta aiheesta ja pohjasin sisällön vahvasti omiin kokemuksiini sekä tarinoihin, joita olen kuullut muilta harrastajilta. Osa asioista on itsestäänselvyyksiä, mutta joskus ne täytyy kuulla sanottavan ääneen.


Luentoni jakautui karkeasti kolmeen osa-alueeseen:
1. Mitä on cosplay, miten tunnistaa itsensä cosplayaajaksi, cosplayn peruspiirteet ja cosplay coneissa
2. Erilaisia asuja cosplayssa, ja niiden hankkiminen tai valmistaminen
3. Arvot, asenteet, käyttäytyminen ja harrastajana näyttäytyminen

Luento oli termien selittämistä, näppäriä ohjeita, älä tee näin ja tee näin, tunnista kiusaaminen ja sen mahdolliset syyt, vanhempien kanssa harrastuksesta sopiminen, miksi, miten...

Ja näköjään puhuin istuen, lavan sivussa enkä halunnut mikrofonia.


Oli luennon aihe mikä tahansa, aina kannattaa avata edes vähän sanastoa. Vaikka itse pitäisi termien merkitystä itsestään selvänä, joku toinen ei tiedä mitä cosplay tarkoittaa. Etenkin jos katsomossa on aloittelevia harrastajia ja heidän huoltajiansa, monet sanat saattavat olla täysin vieraita. Tämän lisäksi skenen ulkopuolinen kuuntelija ei välttämättä (vielä) tajua sisäpiirivitsejä.

Chibicon huipentui kello 17 alkavaan cosplay catwalkiin (catwalk = lava mitä pitkin mallit kävelevät muotinäytöksissä). Ohjelmanumeron aikana tapahtuman kävijät nousivat lavalle esittelemään pukujaan olivat ne sitten ostopukuja, itse tehtyjä cosplayasuja, versiointeja tai mitä tahansa roolipukuja. Kaikki olivat tervetulleita! Parin pyörähdyksen jälkeen juontaja kysyi sinulta asustasi jotakin, ja sitten sai palata takaisin  eturiviin istumaan. Paikan päällä minua oli kehotettu osallistumaan näytökseen, ja näin hyppäsin ensimmäisenä lavalle pörröisessä olemuksessani. Olin ihan "cat" catwalkilla! Cosplay catwalkiin oli saatu noin 10 ennakkoilmoittautumista ja tämän jälkeen halukkaita pukuilijoita sai tulla vielä katsomostakin lavalle. Oli mukavaa nähdä, miten moni innostui nousemaan yleisön eteen kertomaan asuistaan. Catwalk oli matalan kynnyksen ohjelmanumero ja juuri tällaiset jutut toimivat hyvin Chibiconin kaltaisissa tapahtumissa.

Jos joku miettii, että olinko koko conin ajan 10 kg painavassa pehmolelutakissani, niin en. Aamupäivällä kävin valokuvaamassa conipaikkaa ja sitten vasta vaihdoin kissapuvun päälleni. Tämän jälkeen tasaisin väliajoin otin takin sekä kengät pois. Ja sitten pihnin siskoni villatakin ja tasapohjaiset kengät, jotta ei olisi niin alaston olo kun piti mennä kahvioon ostamaan teetä.

Satu ja miaunä

Catwalkin jälkeen Chibicon alkoi sulkea oviaan ja oli aika purkaa työpaja. Olimme pakanneet siviilivaatteet vähän hölmösti autoon emmekä jaksaneet alkaa penkomaan, joten jos näitte minut rajussa kissameikissä ja siskoni sateenkaaren värisessä nappimekossa Hartolan Jari-Pekassa, niin olimme tulossa tapahtumasta. Lunta pyrytti koko kotimatkan ajan. Jossakin päin Japania kirsikat kukkivat.

Päivän biisiksi valitsen tämän ”klassikon” vuosien takaa ihan vain sen kunniaksi, että Jyväskylän anime- ja mangaseura Tsukiain pöydällä oli mameshiba. Koirapapuja myytiin reilu kymmenen vuotta sitten. Ne ovat juuri niin hassuja ja outoja kuin miltä kuvaus kuulostaa. La la la.


Terveisin,
Päivi