lauantai 1. huhtikuuta 2023

Koiria ja teatterin historiaa: Poikilo

Hei! Tämä on blogi
HELMIÄ JA KETJUJA!


Aurinkoista huhtikuuta! Maaliskuu meni todella nopeasti töissä ja Tampere Kupliiseen valmistautuessa. Emme ehtineet päivittämään blogia kertaakaan, mutta sehän tarkoittaa vain, että huhtikuulle riittää enemmän juttua. Maaliskuun alussa halusimme palavasti päästä käymään jossakin. Koska hyvää ei tarvitse lähteä hakemaan kauempaa, päätimme vierailla Poikilossa.

Etualalla Tyttö ja koira, Stiina Saaristo. Seinällä mm. Emma Ainalan maalauksia

Poikilo-museot sijaitsevat Kouvolatalossa kaupungin keskustan tuntumassa. Heti vieressä on Kouvolan museokortteli, eli lomasesonkina alueelle voi helposti tehdä kokonaisen museoretken. Poikilo-museoihin kuuluu Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo, KOUTA-galleria, Kino-Poikilo ja Poikilo-galleria. Vaikka tämä päivitys on "kuukauden myöhässä", on näyttelyt vielä nähtävissä. 

Ensimmäiseksi kävimme katsomassa Überhund - Taiteen kiehtovat koirat (nähtävissä 29.4.2023 asti). Näyttely koostuu useista eri teoksista eri taiteilijoilta. Meidän mielestämme kokonaisuudesta teki todella kiinnostavan sen monimuotoisuus. Näyttelyn yhteyteen pystyi myös jättämään valokuvan omasta lemmikistänsä.

Etualalla Haamukoira II, Kim Simonsson

Etualalla Vallan kahvat, Elina Ruohonen

Satun suosikki näyttelyesine oli Tussukka, Teemu Luoto,
koska onhan tuo istuva koira lutunen

On a Walk, Juhani Linnovaara – ja Päivi, koska hän näytti olevan samasta seurueesta.

Tämän jälkeen menimme katsomaan Koko Kouvolan Teatteri -näyttelyn (nähtävissä 8.10.2023 asti). Tiesittekö, että vuonna 2011 Päivi oli Kouvolan teatterin puvustossa työharjoittelussa?


Näyttelytila on visuaalisesti upea, erittäin informatiivinen ja huolellisesti toteutettu kokonaisuus, joka imaisee teatterityön pyörteisiin saumattomasti. Esillä on mm. pukuja, tarpeistoa ja valokuvia vuosikymmenten ajalta. Näyttelyssä voi myös nousta lavalle, sovittaa asuja sekä kokeilla valoja ja lavasteita – toisin sanoen nähtävää ja tekemistä on kaikenikäisille vierailijoille.



Poikiloa varten Päivi oli pukeutunut keinonahkahousuihin, pitkiin nahkasaappaisiin ja valkoiseen röyhelöpaitaan. Koska menimme koira-aiheiseen näyttelyyn, hän otti Karvisen sijasta Oskun mukaan.


Satu oli pukeutunut Päivin ompelemaan hameeseen ja neulepaitaan, joka vaikuttaisi myös olevan jonkun itse tekemä, mutta koska Satu löysi paidan kirpputorilta, valmistaja on jäänyt meille mysteeriksi. Mainittakoon kuvasta myös se, että pastellinkeltainen laukku on kovin hauraan oloinen kirpputorilöytö, josta räjähti vetoketju kappaleiksi toisella käyttökerralla. En syytä kirppistä vaan sitä brändiä, joka on päästänyt noin huonon laadun valikoimaansa. Onneksi Päivi osaa vaihtaa vetoketjuja...


Vielä ennen kotiinpaluuta kävimme kahvila ja lahjatavarakaupassa Onnenkukko. Hyvä päivä <3.


Terveisin,
Päivi ja Satu