Täydellinen syyspäivä Verlassa

Tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi ja Satu tässä!

Terveisiä täältä aurinkoisesta Kouvolasta! Tämän päivän päivityksessä lähdemme vierailemaan Kymenlaakson helmessä, Verlassa.

Verla on ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä vuosisadan vaihteen teollisuusmiljöö. Se sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta luonnon keskellä. Verla on Unescon maailmanperintökohde, mikä on omiaan kasvattamaan alueen suosiota matkailijoiden ja kesäasukkaiden keskuudessa. Upea luonnon ja autenttisten rakennusten yhdistelmä on esteettinen kokonaisuus. Verlan tunnetuin kohde on tehdasmuseo, eli puuhiomo ja pahvitehdas. Verlan maailmanperintö alueella voi liikkua vapaasti, mutta tehtaaseen pääsee vain opastetuilla kierroksilla.

Verlan kesäkausi 2020 päättyy syyskuun viimeinen päivä, joten vielä kun ehtii, lähdimme vierailemaan alueella. Edellisen kerran kävimme Verlassa lukiossa. Aurinko paistoi ja oli mitä täydellisin syyspäivä! Ensimmäiseksi menimme museokierrokselle. Kierros kestää noin yhden tunnin verran. Ryhmään mahtuu vain tietty määrä osallistujia ja oman paikkansa voi varmistaa ostamalla pääsylipun etukäteen verkkokaupasta. Etenkin kesän sesonkiaikana tämä on suositeltavaa. Esittely kulkee tehtaan lävitse ja tutustuttaa kävijät pahvin valmistuksen vaiheisiin. Verlan tehdastoiminta jatkui vuoteen 1964 saakka, ja museona rakennus avattiin 1972.  

Museokierroksen jälkeen on hyvä piipahtaa alueen käsityömyymälöissä, näyttelyissä ja ravintolassa. Pohdiskelimme maistuukohan mikään pahvilta, ja lähimmäs osui Suomen jäätelö maulla kuusi. Se oli kyllä mielenkiintoisen makuista!

Ravintola Verlan yläkerta

TARU-kauppa

Verla näyttäytyy upeana myös valokuvissa! Alueelta löytyy useita kauniita taustoja ja ympäristöjä valokuvia varten – kunhan ei yksityisalueelle eksy.

Päivi oli pukeutunut kierrätysmyymälästä ostettuun väljään T-paitaan, mustaan nahkahameeseen ja useisiin asusteisiin.

Satulla oli päällänsä Hell Bunnyn mansikkahame ja vuosia sitten Seppälästä ostettu vihreä villapaita.

Olipa mukava lauantai <3.

Terveisin,

Päivi ja Satu

Pastelliretroa ja Dracula

Hei ja tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu ja Päivi tässä!

Kylläpä kesä meni vauhdilla! Vielä äsken luonto loisti vihreänä kuin smaragdi ja valon määrälle ei näkynyt loppua. Nyt kun katsoo ikkunasta ulos, vettä sataa näköjään tänäänkin ja keltainen hiipi osaksi maisemaa. Kesäsesongin päätyttyä on tullut myös Satun aika palata takaisin Kouvolaan, mutta tämän päivän päivityksessä viivymme vielä hetken kesäisessä Savonlinnassa.

Elokuun lopussa Päivi vieraili Satun luona rakkaassa linnakaupungissamme. Tämä tarkoitti kierrosta kaikissa suosikki paikoissamme kahviloista kirpputoreihin - hyvin pukeutuneena tietenkin! Savonlinnalla on suuri merkitys meidän pukeutumisharrastuksessamme, koska nimenomaan Savonlinnan katuja olemme asukokonaisuuksissamme tallanneet. Muutimme kaupunkiin vuonna 2009 ja 2012 aloitimme ensimmäisen yhteisen tyyliblogimme. Kamera kaulassa, mitä milloinkin päällä ja täysin amatöörimeiningillä mentiin, mutta se mikä puuttui taidossa, oli korvattavissa innokkuudella!

Tyyli ja kaupungit ovat samanlaisia: Ne muuttuvat vuosien aikana. Joskus muutos on suuri ja selkeästi havaittava, joskus vain pieniä yksityiskohtia. Siksi asukuvien ottaminen kaupunkien kaduilta on hauskaa. Vuosia myöhemmin kuvista ei näe pelkästään oman pukeutumisensa kehitystä, vaan myös kaupungin muutokset. Aina jonnekin ilmestyy jokin uusi juttu samaan aikaan kuin toinen katoaa. Joten muutama asukuva Savonlinnasta olkaa hyvä, kahdelta entiseltä savonlinnalaiselta <3.

Satun pastellinvärinen, retroa henkivä asukokonaisuus on yksi hänen suosikkejansa tältä vuodelta. Asuun kuuluu Päivin ompelema paita, rusetti ja laukku, Japanista vuonna 2017 tuotu 6%DOKIDOKIn hame ja aikoinaan kirpputorilta ostettu takki. Satu on laskeskellut tänä syksynä tulevan täyteen kolme vuotta siitä, kun hänen pukeutumisensa alkoi liukua pois Harajuku kawaii -tyylisestä värien ja muovisten yksityiskohtien ilotulituksesta. Tilalle on tullut huomattavasti enemmän retro- ja vintage-vaatteista koostuvia asuja sekä selkeämpiä värikokonaisuuksia.

Kolme vuotta sitten Päivin pukeutuminen vaihteli laidasta laitaan. Asuissa oli enemmän yksityiskohtia ja hän käytti peruukkeja. Nykyään Päivin tyyli on hillitympi ja tummasävyisempi. Musta nahkamekko on vintage-myymälästä Tallinnasta. Rintakehästä avoimen takin Päivi osti kierrätysmyymälästä Savonlinnasta. Vähän huoletti takin hyvin selkeä teema - valmistuttajakin on nimeltään Dracula Clothing - mutta kun vaatteen yhdistää neutraaliin asukokonaisuuteen, roolipukumaisuus hälvenee, ja takin kangasvalinta ja koristukset pääsevät arvoonsa. Hihat oli melko tiukat, mutta se ei ole ompelijalle mikään ongelma. 

Terveisin,

Satu ja Päivi

Kerran kesässä Kuopioon

Hei ja tervetuloa blogiimme

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi ja Satu tässä!

Tänään palaamme kesälomatunnelmiin, kun päivän postauksen aiheena on heinäkuinen visiittimme Kuopioon - tai ainakin se, miten olimme pukeutuneet siellä.

Tänä kesänä Satu sai töissä elämänsä oudoimman neuvon: Häntä kehotettiin vapaapäivinänsä lähtemään käymään jossain muualla. Keskellä kesän pahinta parhainta sesonkia (joka on jo nyt päättynyt) työasiat seuraavat helposti mukana uniin asti, miksi palautuakseen täytyy joskus ihan konkreettisesti vaihtaa maisemaa. Satu, kuka on yleensä tottunut olemaan kesäisin töissä 24/7, päätti noudattaa neuvoa ja seuraavana heinäkuisena vapaapäivänsä järjesti kahden päivän matkan Kuopioon.

Kuopio on meille tuttu kaupunki sen lukuisista coneista, mutta ihan vain matkailijoina saavumme paikalle harvoin. Kuopiossa meitä yleensä kiinnostaa keskusta-alueen kaupat, miksi nytkin käytimme suurimman osan ajastamme kaupoissa kierrellen. Suosikeiksi nousivat  lelukauppa Partanen, mistä Satu poistui mukanansa puolen metrin korkuinen Milla pupu.  Kangaskauppa Savon Pala oli tietenkin Päivin mieleen ja hän poimi valikoimasta mukaansa punaista PVC-kangasta ja 80-luvun henkeä hehkuvaa puuvillaa. Tykkäsimme myös Kahvila Kanelista, jonka boheemi sisätila on ehdottomasti näkemisen arvoinen siinä missä tarjoilut on maistamisen arvoisia.

Vaikka olemme aika hyviä kamerakaula turisteja, tältä reissulta emme valitettavasti suurta määrää yleiskuvia ottaneet. Tapamme mukaan olimme kuitenkin laittaneet ykköset ylle, joten asukuvia Kuopiosta olkaa hyvä!

Satu oli pukeutunut koko Kuopion reissun ajan vaaleanpunaiseen, pinkkiin ja vaaleankeltaiseen. Hänen 2. päivän asukokonaisuutensa tähti oli vaaleankeltainen vintage aamutakki, jonka Satu osti itsellensä käydessämme aikaisemmin kesällä Porvoossa.

Ensimmäisenä päivänä Päivi oli pukeutunut ompelemaansa siniseen bandana haalarimekkoon. Luomuksen kangas on peräisin Hell Bunnyn mekosta. Asukokonaisuuden täytyi soveltua, kaupoissa kiertelyn lisäksi, matkustamiseen. Kouvolasta pääsee helposti Kuopioon suoralla junayhteydellä.

Ensi kertaan!

Terveisin,

Päivi ja Satu

Paluu teehuoneelle – TeaHouse of Wehmais 2020

Tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Ja tervetuloa lukemaan elokuun viimeistä päivitystä! Tänään lähdemme Juvalle nauttimaan iltapäiväteen.

Elokuinen vierailu teetalolla alkaa muodostua meille tavaksi. Ensimmäisen kerran kävimme TeaHouse of Wehmaisissa kesällä 2017. Siitä lähtien, kesä toisensa jälkeen, olemme palanneet tähän ihastuttavaan maalaiskartano miljööseen. TeaHouse of Wehmais sijaitsee Juvalla, minne on noin 50 minuutin linja-automatka Savonlinnasta – toisin sanoen emme koskaan lähde Kouvolasta teehuoneelle. TeaHouse on Savonlinnan päädyn hupia. Päivi oli saapunut muutaman päivän lomalle linnakaupunkiin ja maanantaina vailla parempaa tekemistä, päätimme lähteä Juvalle. Mitä sitä nyt perinteitä rikkomaan.

Koska teehuoneelle täytyy matkustaa, osa elämystä on varata päivä vapaaksi ja pukeutua parhaimpiinsa. TeaHouse of Wehmaisin kotisivun kautta pystyy tekemään pöytävarauksen, mikä etenkin sesonkiaikana takaa mielenrauhaa kauempaa saapuville. Kotisivulta löytyy myös kaikki olennainen tieto teehuoneesta ja ruokalistaan voi tutustua etukäteen. TeaHousen tiloja oli uudistettu sitten viime kesän: Nukkekotimaiset salongit oli otettu myymäläkäyttöön, ja itse teehuone siirretty suurimmaksi osaksi entisen Wehmais Deli & Deco -myymälän tiloihin. Me rakastimme salonkeja, mutta toisaalta muutos oli niin virkistävä ja tyylikäs, ettei asiaa ehtinyt edes ajatella. Ja aivan varmasti tee maistuu samalta kaikissa talon huoneissa.

Tilasimme ”Afternoon Tea kahdelle jaettavaksi”. Siihen kuuluu kuusi suolaista sormileipää eri täytteillä, kaksi vaniljaskonssia luomukermalla ja mansikkahillolla, valikoima makeita leivonnaisia ja kaksi pannullista vapaavalintaista teetä. Annos kuulostaa pieneltä, mutta on juuri täydellisen kokoinen ja makuinen.

Maanantaina puolen päivän aikaan ihmisiä oli vähän liikenteessä, mutta sitten meitä alkoi häiritä pienet öykkärit: Kärpäsiä lenteli pöydän ympärillä ja niitä sai olla vähän väliä huitomassa pois. Siinä vaiheessa, kun näköpiirissä pörisi viisi siivekästä, päätimme siirtyä myymälän puolelle. Deli & Deco myymälän valikoimasta löytyy lahja- ja sisustustavaroita, elintarvikkeita ja kaikenlaista teehen liittyvää: Erilaisia mukeja, kymmeniä pannuja sekä teetä maan ja taivaan väliltä.

Aikaisempina vuosina olemme matkustaneet teehuoneelle autolla. Nyt olimme linja-auto aikataulujen armoilla. Paluukyyti häämötti sen verran kaukana, että päätimme kävellä Juvan pysäkille. Se oli hauska kesäinen taival. Aurinko paistoi ja vettä tihutti vuoronperää. Näimme matkalla lehmiä seisomassa vain muutaman metrin päässä meistä. Pysähdyimme Juvan ABC:lle, ja jatkoimme kävelyä kohti keskustaa. Puhuimme videopeleistä, cosplaysta ja työstä. Emme muistaneet milloin viimeksi ei ollut kiire minnekään. Saavuimme Juvalle sarjakuvapahisten tavoin: Pukeutuneena huomiota herättävästi ja ukkonen mukanamme. Lopulta istuimme linja-autopysäkillä syömässä kevätkääryleitä. Kun ainekirjoituksessa on aiheena ”Mitä tein kesällä”, kirjoitamme tästä päivästä.

Päivin päivän asuvalinta oli punakultainen puku Kabukimono-mallistosta: Kireät remmifarkut, tatuointikuvioinen body, niitein koristeltu rintapanssari, maihinnousukengät ja näyttävät asusteet.

Satun päivän asuvalinta perustui yhteen hänen suosikki väriyhdistelmistänsä, eli vaaleanpunaiseen, vaaleankeltaiseen ja turkoosiin. Tätä yhdistelmää tukemaan Päivi oli ommellut Satulle pienen laukun.

Terveisin,

Päivi ja Satu

Kindi kids Marsha Mello ja Peppa-Mint

Hei ja tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämän päivän päivityksessä tutustumme minun syntymäpäivälahjaani, joka sisälsi kaksi uutta nukkea. Kyseessä on Moose Toysin vuonna 2019 aloittama nukkesarja Kindi Kids, jonka hahmot jatkavat siitä, mihin Shopkins nukkesarjan hahmot jäivät. Kindi Kids nuket ovat huomattavasti isompia ja he muistuttavat enemmän pikkulapsia, mutta hahmot ovat samoja kuin Shoppies nukeissa. Nukkejen mukana tulee kaksi Shopkins hahmoa, jotka perustuvat johonkin makeaan syötävään tai juotavaan. Shopkinseilla on eri ominaisuuksia, joilla voi leikkiä kuin nukke oikeasti söisi tai joisi annostansa. Minun kaksi ensimmäistä Kindi Kids nukkeani ovat samalla minun suosikkihahmoni, eli jäätelöteemainen Peppa-Mint ja vaahtokarkkiteemainen Marsha Mello.

Taapero Peppa-Mintillä on välipalanansa annos trio jäätelöä (minulle selvisi vasta nyt, että kyseistä mansikka+suklaa+vanilija jäätelöä kutsutaan Suomessa nimellä trio). Kun lusikkaa pyöräyttää kupissa, jäätelöannoksen väri lusikassa vaihtuu. Lusikka myös pysyy Peppan kädessä. Jäätelöannosta ei saa Peppan käteen, vaikka pakkauksen kuva antaa näin ymmärtää. Joskus nukkejen mittasuhteiden liioittelu ja etenkin pään muotoilu saavat lelun näyttämään karmivalta tai vähintään oudolta, mutta Kindi Kids nuket ovat ainakin allekirjoittaneet mielestä uskomattoman söpöjä ja onnistuneita! Nuket näyttävät siltä, että ne haluavat päästä syliin hoivattavaksi ilmeettömän pönötyksen sijasta.

Huonoina puolina en pidä Peppan vaatteista. Olisin toivonut Peppalle hahmon perinteistä värimaailmaa, eli turkoosia, pinkkiä ja ruskeaa. Nyt nukessa korostuu enemmän vaaleanpunainen ja vaaleanoranssi, vaikka näkee näitäkin värejä Peppassa käytettävän. Mallikuvan mukaan Peppan saparoiden pitäisi olla korkkiruuvit, mutta nukella kampaus muistuttaa enemmän kiharapilveä. Hiuspannan hymyilevät hahmot ovat onttoja toiselta puolelta. Tämä tekee hiuspannasta kevyemmän pitää nuken päässä, mutta omaan silmään se näyttää materiaalin pihistelyltä. Sama pätee paidan kuvioihin. Vohvelikuvion ja valkoisen röyhelökauluksen pitäisi olla 3-ulotteisia.

Omana erikoisuutenansa Kindi Kids nukkejen pakkaukset olivat helpot ja siistit avata ilman, että teippi repi pakkauksen pinnan hajalle. Taustalevy on suunniteltu niin, että sieltä löytyy muovinen kappale, johon nuken voi laittaa nojaamaan ja näin nukella on oma pahvinen esittelypiste. Tästä syystä taustalevyyn ei oltu kiinnitetty mitään osia, jotka repivät levyn hajalle niitä irrotettaessa.

Taapero Marshalla on välipalanansa vaahtokarkkipirtelö ja kakkutikkari. Ensisilmäyksellä tikkari näyttää jäätelöltä, mutta pakkauksen mukaan kyseinen on, ehkä Suomessa vähän harvinaisempi, kakkutikkari (cakepop). Toisin kuin pakkauksen kuvassa, pirtelöä ei saa Marshan käteen. Kakkutikkarista ainoastaan puikko-osan saa Marshan käteen, mutta kuppi täytyy jättää maahan. Kun tikkarin painaa Marshan suuta vasten, siitä katoaa palanen. Palasen saa takaisin, kun tikkarin laittaa takaisin kuppiinsa. Siinä missä Peppa pitelee lusikkaa luonnollisen näköisesti, Marshan ote kakkutikkarista on luonnoton.

Marsha on syötävän suloisen näköinen ja vaahtokarkkiteema näkyy nukessa selvästi. Peppan asun tavoin olisin toivonut enemmän 3-ulotteisuutta etenkin röyhelökauluksen suhteen, mutta muuten kokonaisuus on hiuksia myöten eheä ja ihanan värinen. Marshasta on tullut markkinoille toinenkin versio, jossa nukella on puputeemaisen vaatteet. Vaahtokarkkeja, pupuja ja pastellinvärejä!

Ensi kertaan!

Terveisin,

Satu

Elokuun Wannabe: Gin Fizz paita

Hei ja tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämä päivitys on toteutettu yhteistyössä suomalaisen yrityksen Wannaben kanssa. Yhteistyö on laatuaan tuote-esittely. Wannabe on yritys, jonka ovesta astelin sisälle ensimmäisen kerran joskus kevättalvella 2010. Silloin myymälä oli juuri aloittanut toimintansa Savonlinnassa. Katumuotiharrastukseni oli vasta alussa ja Wannabe kuului ensimmäisten kauppojen joukkoon tuomassa elämääni oikeasti persoonallisen näköisiä vaatteita. Nykyään myymälä sijaitsee Kangasalalla. Myös Vehkalasta Vantaalta löytyy samaisen yrityksen kauppa. Wannabe on johtava Hell Bunnyn vaatteiden jälleenmyyjä Suomessa. Hell Bunny on vuonna 2003 perustettu lontoolainen vaatebrändi. Pääsääntöisesti brändin vaatteet ovat 1950-luvun muotia henkiviä hameita, mekkoja ja paitoja. Myös miehille löytyy vaatteita Hell Bunnyn valikoimasta. Vaatteiden värit ja kuvioinnit vaihtelevat laidasta laitaan, yksinkertaisista pallokuoseista tarkkoihin digiprintteihin, tummista väreistä hempeisiin pastelleihin ja sateenkaariin.

Elokuun päivityksessä esittelen Hell Bunnyn Gin Fizz paidan. Samaisesta kuosista löytyy myös mekko, mutta itse päätin valita paidan voidakseni kokeilla eri värejä alaosan kanssa. Tämän päivityksen asukokonaisuudessa paita on saanut seuraksensa punaisen hameen ja keltaiset sukat ja rusetin, jotka kaikki olen aikoinaan myös Wannabesta hankkinut. Paidassa huomioni kiinnittyi sen persoonalliseen punaoranssiin pohjaväriin, jonka seuraksi mm. turkoosi voisi sopia todella hyvin.

Ensi kertaan!

Terveisin,

Satu

Täydellinen kesäpäivä Porvoossa

Hei ja tervetuloa blogiimme
HELMIÄ JA KETJUJA! 

Tämän päivän päivityksessä lähdemme kesäiselle matkalle Porvooseen.

Porvoo tuli meille tutuksi vuonna 2017, kun Päivi kävi siellä työkeikalla. Lyhyestä vierailusta huolimatta hän ihastui vanhan kaupunginosan ilmapiiriin, ja siitä lähtien olemme hokeneet, että Porvoossa pitäisi vierailla uudelleen. Vihdoin ja viimein sanoista tuli tekoja ja 20.7. matkustimme katsomaan miltä tuo Runebergin torttujen luvattu kaupunki näyttää.

Kouvolasta Porvooseen oli vain noin yhden tunnin matka ja se taittui helposti linja-autolla – niin helposti, että vähän hävetti miten kauan oli reissua siirtänyt. Sää Porvoossa oli täydellinen aurinkoinen kesäpäivä ja ihmisiä riitti kaupungilla. Olimme pukeutuneet tyylistämme tinkimättä, eli kaikkea muuta kuin sopivasti paahtavaan aurinkoon. Supervoimamme ei suinkaan ole se, että olisimme immuuneja helteelle, mutta osaamme näyttää siltä, kuin emme tuntisi kuumuutta. Oikeasti kuolemme sisältä siinä missä muutkin. Päivin asuvalinta oli hänen itsensä valmistama pinkki käärmeennahkainen housupuku ja musta korsetti. Koska takin pystyi riisumaan, asu ei ollut niin kuuma. Sen sijaan mustaa PVC-reppua hän katui, koska hengittämätön materiaali litisti kaiken lämmön itsensä ja selän väliin.

Satun asukokonaisuus rakentui jo viime vuonna ostetun sininen vintage aamutakin ympärille. Useita kertoja olemme yrittäneet kuvata kyseisen takin tässä ikinä onnistumatta, joten Porvoossa otetut kuvat ovat ensimmäisiä laadussaan edes jotenkin hyviä.

Porvoon kotisivulle on listattu todella selkeästi kaikki alueen palvelut karttojen kera, mikä helpotti mm. itseään kiinnostavien kauppojen ja kahviloiden etsimistä. Ensimmäiseksi suunnistimme vintage+retro+second hand kauppaan Niin Mua. Kaupan laaja valikoima menneiden vuosikymmenten aarteita oli kuin karkkikauppa meille yksilöllisyyden etsijöille!

Päivi osti reisiin asti ulottuvat saappaat – jotakin, mitä pinkkiin käärmeennahkaan sonnustautuneen naisen voisikin olettaa käyttävän. Satu hankki siniselle takillensa seuraa ostamalla vaaleankeltaisen pitsisen aamutakin.

Seuraavaksi jatkoimme matkaa joen ylitse ihastelemaan punaisia ranta-aittoja, ja tuomiokirkon päädystä pujahdimme Vanhan Porvoon vilinään. Siellä meitä kiinnosti mm. Porvoon nukke- ja lelumuseo. Tehokkaasti käytetystä tilasta löytyi yli tuhat näyttelyesinettä aina 1800-luvusta lähtien. Tunnelma oli lämminhenkinen ja hyväntuulinen.

Siellä missä on turisteja on aina myös itseään toistavia käsityö- ja Suomitavarakauppoja. Niiden keskeltä meidän huomion nappasi värikäs ja retrohenkinen diverssikauppa Doris & Duke. Mukaan lähti Lola Ramonan korkokengät ja sininen tyllihame. 

Porvoon kahvilakulttuuri tuli koettua vähän heikosti, koska suurin osa ruokapaikoista oli niin täynnä tai suoraan auringossa, ettei siellä pystynyt nauttimaan olostaan. Tätä ei kuitenkaan kannata jäädä harmittelemaan. Porvoo on vierailemisen arvoinen kaupunki, missä näkemistä ja kokemista riittää, eli kahviloihin voi palata kesäsesongin jälkeenkin - ja jos kahvilavierailu on vain makeannälästä kiinni, tätä tyydyttääkseen voi marssia Brunbergin myymälään ja ostaa laatikollisen Suukkoja. Jos kohteet eivät kiinnosta, vanhat värikkäät rakennukset ja kapeat mukulakivikadut ovat loistavia taustoja katumuotikuvaukseen.

Päivä Porvoossa oli täydellistä yhden päivän mittaista kotimaan matkailua!

Terveisin, 
Päivi, Satu ja Karvinen