Tarroja ja tyyliä - Decora Girlz!

Hei ja tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämä tarina alkaa siitä, kun kaaduin polkupyörällä kotipihassa ja teloin vasemman jalkani niin pahasti, että jouduin sairaslomalle. Kun vasenta jalkaa ei pystynyt edes laskemaan maahan, piti yrittää keksiä mahdollisimman paljon tekemistä neljän seinän sisällä. Ulos ei huvittanut lähteä, vaikka minulla oli käytössäni kainalosauvat. Sitten huomasin, että Prismassa myytävät Decora Girlz -nuket olivat tulleet tuntuvaan alennukseen. Kuluneet neljä kuukautta olen kytännyt kyseistä nukkesarjaa odottaen hinnan laskevan ja nyt tilaisuuteni koitti. Siskoni ajoi minut Prismaan ja kainalosauvojen kanssa köpöttelimme leluosastolle.

Viimeisin nukkekeräilyä koskeva päivitykseni on parin vuoden takaa. Mikäli kävijätilastoja on uskominen, lukijoitamme ei kiinnosta nuket. Kun nukkejen kuvaamiseen ja esittelemiseen blogissa on käyttänyt aikaa, lannistaa nähdä vain pari lukukertaa. Mutta nyt, kun kyseessä on uusi nukkesarja ja minulla sairaslomaa, voin yhtä hyvin kirjoitella aiheesta ja olla murehtimatta lukukerroista.

Decora Girlz -nukkesarja perustuu japanilaiseen decora alakulttuuriin. Nimestänsä huolimatta, kyseessä on yhdysvaltalaisen leluvalmistajan Cepia LLC:n tuote. Suomessa nukkejen ensimmäinen julkaisu on loppusuoralla ja kuvia toisen julkaisun nukeista on jo nähtävillä. Nukkeja on saatavilla kahta eri kokoa: Isoja nukkeja on myynnissä neljä erilaista ja pieniä nukkeja yhdeksän erilaista. Tämän lisäksi Decora Girlzin virallisella kotisivulla esitellään leikkisetti, jonka mukana tulee pieni nukke. Muistutan tässä kohdassa, ettei Suomeen välttämättä tule myyntiin kokonaisia julkaisuja lelusarjoista ja ainakaan toistaiseksi en ole nähnyt kyseistä leikkisettiä Suomessa myynnissä. En ole myöskään varma, saako Suomesta kaikkia noita yhdeksää pikkunukkea. Oman ostosreissuni aikana keräsin sillä hetkellä Primasta saatavilla olevat nuket ostoskoriini ja nyt minulla on kuusi pientä nukkea.

Pienet nuket myydään pahvipakkauksissa. Kannessa on kuvituskuva siitä nukesta, jonka pakkauksesta saa. Pakkauksen takana on sitten kuva varsinaisesta nukesta. Silmiini pisti teksti, jossa lukee, että 19 nukkea olisi kerättävissä (19 dolls to collect!) Pitäisikö siinä lukea yhdeksän nukkea? Laskin koko julkaisussa olevan vain 14 nukkea ja hahmot ovat samat, eli yhdeksän hahmoa.

Pakkauksen sisältä löytyy nukke muovikotelossa ja yllätyspusseja. Keräilymielessä tykkään pakkauksesta, koska se on kaunis pieni laatikko ja sen voi laittaa hyllyyn sellaisenaan nuken seuraksi. Jos nukkea täytyy siirtää, voi sen sulkea takaisin muovikoteloon ja laittaa laatikkoon. Pakkaus ei mene pilalle esimerkiksi siksi, että kansimuovi pitäisi repiä irti saadakseen nukke ulos.

Yksi pakkaus sisältää nuken ja muovijalustan, jolla nukke pysyy pystyssä. Tämän lisäksi pakkaukseen kuuluu kolme tarra-arkkia, joilla koristella nukke. Mukana tulee myös kampa ja laukku, sekä mekko ja kengät. Jälkimmäiset eivät olleet mitenkään erityisen helppoja ähätä nuken päälle. Kannattaa ensin pukea nukke ja sitten vasta koristella, koska kaikki tarrat irtoavat, kun mekkoa yrittää muljuttaa nuken päälle. Onneksi nuken sormet ovat vahvaa tekoa, koska pelkäsin niiden venyvän poikki, kun kiskoin hihaa kämmenestä läpi.

Huomioita, joita tein nukkea koristellessani:

Jos nukke on ostettu leikittäväksi, en tiedä, kannattaako tarroja laittaa. Osa tarroista tarttuu lujasti kiinni, mutta osassa tarroja reunat repsottavat heti. Vähänkin kaareva pinta ja tarra putoaa pois. Esimerkiksi nuken kasvoihin saa laastarin nätisti kiinni, mutta käsivarsissa ja jaloissa laastarit ei ota pysyäkseen. Tähdet pysyvät kenkien ja mekon edessä kiinni, mutta kenkien sivut ja mekon hihat ovat liian kaarevia. Tarrat saa hiuksiin kiinni, mutta heilautus vain ja tarrat lentävät pois - varsinkin, jos tarra menee vinoon ja se täytyy irrottaa ja laittaa uudelleen. Tosin ostin nämä nuket alennuksesta, joten tarrapinta on tuskin enää se kaikista tuorein.

Tästä pääsemme toiseen ajatukseeni, eli ketkä ovat nukkejen ensisijainen kohdeyleisö. Minun mielestäni Decora Girlz on heikompi versio Shoppie-nukeista (Moose Toys). Niin ikään värikkäiden ja suurin piirtein saman kokoisten Shoppie-nukkejen raajat taipuvat enemmän ja yhtä hyvin niihin voisi liimata kaupasta ostettuja tarroja. Minusta Decora Girlz on heille, ketkä ovat kiinnostuneet tai harrastavat japanilaista katumuotia, ja haluavat teemaan sopivan nuken hyllyynsä koristeeksi. Decora Girlz ei yritä peitellä sitä, että sen inspiraationa toimii decora alakulttuuri. Suhteessa moniin muihin Japania lainaileviin nukkeihin, Decora Girlzin toteutus on todella nätti. Nuken mittasuhteet toimivat ja värivalinnat ovat kauniita. Kaikkien nukkejen hiukset ovat laadussaan hyvät. Yhdeksästä erilaisesta hahmosta voi valita oman suosikkinsa. Henkilökohtaisesti tykkään myös nukeista, jotka näyttävät enemmän söpöiltä kuin kauniilta, ja hymyilevät oikein innoissaan.

Mikäli nukkekeräily ei ole sinulle tuttu juttu ja pidät nukkeja lähinnä lasten leluina, niin viimeisen vuosikymmenen aikana lelunukkejen keräily on yleistynyt. Näen paljon nukkeja, jotka valmistetaan ainakin osittain myös keräilijöille, eikä Decora Girlz ole minusta poikkeus. Nykynukkejen tyyli pyrkii puhuttelemaan myös vanhempaa kuluttajaa ja nukkejen päällä näkee selkeämmin teinien ja nuorten aikuisten mielenkiinnon kohteita. Esimerkiksi juuri japanilainen kawaii ja söpöys yleensä ovat vahvasti läsnä monien nukkejen väri- ja asuvalinnoissa. Huomioimalla lasten lisäksi myös muut potentiaaliset kohderyhmät, saadaan lisää ostajia.

Jos nukke on parhaimmillaan silloin, kun se vain tönöttää jalustalla, niin miten sillä voi leikkiä? Jos siis on vielä leikki-ikäinen. Koska nukke on decora, niin minusta sitä voi koristella. Decora Girlzissä ei tarvitse todellakaan tyytyä kolmeen tarra-arkkiin. Nukelle voi tehdä koruja ja vaatteita, ostaa lisää pieniä tarroja, koristella hiukset ja rakentaa sille oman huoneen vaikka pahvilaatikkoon. Koristeleminen ja askartelu ovat mukavaa puuhaa vanhemmallekin nukkeharrastajalle.

Seuraavaksi esittelen kaikki kuusi omistamaani nukkea. Kuvassa näkyy vain ja ainoastaan pakkauksen mukana tulleita asioita. Decoralla ja Celestialla on minun laittamat ponihännät tukassa, jotta tarrat näkyisivät paremmin.

Sateenkaaria ja sydämiä - Decora

Tähtiä ja planeettoja – Celestia
Nukke on oma suosikkini. Hiukset ovat aivan ihanat!

Mansikoita ja kukkia - Blossom

Kapinaa ja pääkalloja – Luna

Kukkia ja perhosia - Heather

Karkkia ja jäätelöä – Sweetie

Kun nukkeja katsoo, ne eivät ole erityisen erilaisia keskenään. Tosin välistä puuttuu vielä kolme nukkea, jotka voisivat tuoda lisää vaihtelua nyt aika pastellin väriseen kokoelmaan. Tykkään nukkejen selkeistä teemoista ja ainoat asiat, mitä jään kaipaamaan, ovat 1. Enemmän tummempia värejä (kuten punaista) ja 2. Enemmän asusteita. Jokaisella nukella voisi olla esimerkiksi muovinen hiuspanta, johon tarrat saisi kiinni.

Tässä nämä nukkekuulumiset tällä kertaa. Ensi kerralla tutustumme muihin nukkesarjoihin, joita olen täydentänyt kuluneiden vuosien aikana.

Terveisin,

Satu

Chibicon 1.3.2025, Jyväskylä

Tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä! Hyvää maaliskuuta ja hyvää vuoden ensimmäistä conia meille!

MITÄ?

Chibicon on Suomea kiertävä tapahtuma, jonka nimi ”chibi” tarkoittaa pientä. Chibicon on aloittelijaystävällinen pieni coni ja tarkoitettu kaikenikäisille kävijöille. Sen ohjelma rakentuu vahvasti cosplayn ja aasialaisen populaarikulttuurin, kuten animen ja mangan, ympärille. Tapahtuman ohjelmaan kuuluu myyntipöytiä, luentoja, työpajoja ja esityksiä. Chibiconiin täytyy ostaa pääsylippu.

MISSÄ?

Chibicon järjestettiin messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa Jyväskylässä.

MILLOIN?

Tapahtuma oli lauantaina 1.3. kello 10 – 18.

Miksi lähteä 180 kilometrin päähän pikkuconiin kun tapahtumia tapahtuu lähempänäkin? Syy löytyy parin kuukauden päästä: Heinäkuussa Jyväskylässä järjestetään Animecon. Toimin Animeconin cosplayvastaavana eli vastaan tapahtuman cosplayta koskevista asioista, kuten cosplaykilpailuista. Chibiconissa oli samaa järjestäjäporukkaa ja sama tapahtumapaikka, joten Chibissä vierailu pohjusti hyvin tulevaa Animeconia.

Tämän lisäksi pöytälaatikossani poltteli luento aiheesta ”Mitä aloittelevan cosplayaajan kannattaa tietää”, lyhennetysti "Aloittelevalle cossaajalle". Tein luennon viime vuonna silloista Chibiconia varten, mutta teknisten ongelmien vuoksi en päässytkään esittämään sitä. Päiviä ei noin vain lannisteta ja näin vuotta myöhemmin sain uuden mahdollisuuden pitää luentoni. 

Nyt kun luennoista puhutaan, niin 2010 pidin ensimmäisen coniluentoni juurikin Chibiconissa Kuopiossa! Minua jännitti kauhean paljon eikä oloa helpottanut yhtään se, että piti puhua seisten keskellä lavaa ja mikrofoniin. Selvisin kuitenkin ja jos haluaa pitää luentoja, niin jostakin se täytyy aloittaa.

Chibiconiin kanssani tuli siskoni Satu. Hän piti conissa helmityöpajaa enkä voisi kuvitella parempaa roolia hänelle. Satu on todella näppärä tekemään koruja ja häneltä löytyy riemastuttava valikoima erilaisia helmiä yms. koristeita.

Aluksi ajattelin, että puen Chibiconiin Yugon puvun sarjasta Beyblade Burst. Kuitenkin, sitä varten minun olisi täytynyt värjätä hiukseni sun muuta häslinkiä, ja arjen kiireiden keskellä se kaikki alkoi tuntua liialta vaivalta. Koska olimme menossa Jyväskylään autolla, päätin ottaa mukaan sellaisen puvun, jonka siirtäminen tapahtuu kaikista helpoiten autolla: Leave no Garfield behind -asu vuoden 2019 mallistostani There's a rainbow inside your mind. Kokonaisista Karvinen-pehmoleluista koostuva takki painaa 10 kg ja vie sen verran tilaa, etten mielelläni tunge junaan sen kanssa. Mainittakoon, että olisin ottanut asun mielelläni mukaan Comic Coniin 2024, mutta meillä oli jo ihan riittävästi tavaraa autossa.

Joten, perjantaina helmet ja Karviset autoon, ja keula kohti Jyväskylää! Lähdimme ajamaan heti kun Satu pääsi töistä ja siksi valmistelut oli täytynyt tehdä huolella pitkin viikkoa. Jyväskylässä majoituimme yhden yön Airbnb-asunnossa parin muun järjestäjän kanssa.

Kaikista hauskinta oli se, ettei asunnossa ollut televisiota. Sen sijaan kirjahylly oli täynnä luettavaa ja pelejä, ja leluja lapsille. Meillä oli televisio mukana, koska veimme sen Chibiconin videopelipisteelle. Kun ruudun nosti asuntoon yöksi, äkkivilkaisulla näytti siltä, että mielenilmauksellisesti olimme tuoneet oman televisiomme!

Lauantaina aikaisin aamusta hereille ja meikkaamaan. Chibicon avasi ovensa kello 10 ja Satun helmikorupaja oli merkitty alkamaan 10.30. Kaikki oli hyvin vielä siinä vaiheessa, kun lähdimme ajamaan majoituksesta, mutta sitten pääsimme Paviljongille. Siis mistä portista piti ajaa millekin alueelle? Pyörimme Paviljonkia ympyrää ennen kuin lopulta löysimme parhaimman reitin ulko-ovelle, ja saimme tavarat sisään, pysäköintiluvan ja auton parkkiin. Että jos joku närkästyi siitä, että helmityöpaja starttasi vähän myöhässä, niin se johtui sanotaan nyt vaikka teknisistä ongelmista.

Urumin myyntipöytä

Jokaisen lätkän takana oli Pokémon-kortti

Satu kirjoitti ohjelmanpitäjän lätkääni ”Päivimän”. Vitsi viittaa tapaani esiintyä skenessä omalla nimelläni. Näin ollen supersankari nimeni on… Päiviman (Superman – Päiviman). Puhuimme supervoimistamme ja eräs henkilö kertoi kyvystään hukata kaiken mahdollisen. Hän jopa todisti tämän todeksi lauantain aikana! Minun supervoimani on se, etten saa pakkauksia auki. En edes silloin, vaikka pakkauksessa on selkeä kohta, mistä sen pitäisi aueta. Kahdestaan olisimme tuhoisia.

Helmityöpaja sijaitsi tilavassa salissa yhdessä Jyväskylän anime- ja mangaseura Tsukiain lautapelipisteen kanssa. Sali sopi todella hyvin työpajalle. Siellä oli paljon tilaa, pöytiä ja tuoleja, ja se oli vähän sivummalla conin ydinhälinästä. Pajassa oli kolmen euron materiaalimaksu. Maksua vastaan sai tehdä yhden helmityön (paitsi korvikset, joita sai tietenkin tehdä kaksi). Maksun jälkeen sinulle ojennettiin sakset ja astia, mihin pystyi keräämään materiaaleja työtään varten. Kuluneen viikon aikana Satu oli täydentänyt helmivarastoaan ja tämän seurauksena pajalaiset pystyivät valitsemaan monipuolisesta valikoimasta helmiä. Satu oli tuonut pajaan myös useita esimerkkikoruja inspiraatioksi.

Esimerkkikoruja

Osa helmitöistä oli vaativampia ja osa helpompia tehdä. Chibiconissa suosituin aihe oli rannekoru. Hyvänä kakkosena tulivat korvakorut ja avaimenperät. Varsinaisia pujotustöitä näki hyvin vähän ja näiden tekijät osasivat homman jo entuudestaan. Pajalaiset tykkäsivät aakkoshelmistä ja lauantain aikana monenlaisia tekstejä kirjoitettiin koruihin. Satu oli ostanut kirpputorilta pieniä Hello Kitty -hahmoja ja nämä oli supersuosittuja. Lähes jokainen kävijä otti yhden Hello Kittyn koruunsa. Kannatti käyttää hetki aikaa siihen, että kissuihin porasi reiät ja kiinnitti korukoukut.

Jos suunnittelet työpajaa coniin, niin tämä täytyy valitettavasti ottaa huomioon: Kävijät eivät ole kohtuullisia. Jos asioita ei rajoita, meno menee materiaalien tuhlaamiseksi. Porukassa on vähintään se yksi kävijä, kuka vetää koko touhun överiksi. Tämän takia kaikkien muidenkin täytyy noudattaa tiukkoja sääntöjä mm. helmien määrässä, kuminauhan pituudessa, millaisia sanoja ei saa kirjoittaa aakkoshelmillä… Rajat on rakkautta työpajoissa.

Toinen tärkeä asia on se, että tarvikkeita riittää useammalle henkilölle: Työpajaa varten täytyy omistaa kymmenet sakset. Aina välillä helmipajassa oli niin paljon tekijöitä, ettei sinne otettu uusia tulijoita. Tämä johtui siitä, etteivät sakset ja helmikulhot riittäneet kaikille. Myös pihtejä oli tarjolla vain muutama kappale. Chibiconin helmipajan kantokyky oli noin 5-8 kävijää, koska Satun täytyi ehtiä seuraamaan kaikkien työskentelyä. Hyvin usein pajalaisia oli kuitenkin työskentelemässä yli 10 kappaletta, koska samaa seuruetta olevat pystyivät jakamaan keskenään mm. sakset.

Satun mukaan Chibiconin helmipaja sujui mukavasti. Vaikka pientä ruuhkaa pääsi välillä syntymään, oli pajassa työskentely rauhallista ja joukkoon mahtui kaikenlaisia kävijöitä ja kaikenlaisia helmitöitä. Pienissä coneissa työpajat toimivat hyvin mm. siitä syystä, että ohjelmaa on vähemmän. Kävijöillä on aikaa istahtaa työskentelemään eikä seuraava kiinnostava ohjelma ole alkamassa jo viiden minuutin päästä. Kiitos kaikille helmipajalaisille ja toivottavasti näemme Animeconissa helmipajan merkeissä!

Karvinen löysi kaverin!

Minun luentoni ”Aloittelevalle cossaajalle” alkoi kello 13. Ennen sitä kuuntelin Kvartsin luentoa aiheesta ”Kankaasta cossiksi!”. Meillä oli Chibissä todella hyvä kolmikko: Ensimmäiseksi kerrottiin cosplayasun valmistuksesta, sitten minä puhuin yleisesti cosplaysta, ja tämän jälkeen oli vielä luento ”Huoltajan opas conien maailmaan”. Näin pystyin jättämään omasta luennostani pois asioita koskien cossien tekoa ja coneihin menoa. Olin harjoitellut puheenvuoroni kunnolla, jotta se varmasti mahtuisi minulle varattuun 45 minuuttiin. Minua oli pyydetty puhumaan tämänkaltaisesta aiheesta ja pohjasin sisällön vahvasti omiin kokemuksiini sekä tarinoihin, joita olen kuullut muilta harrastajilta. Osa asioista on itsestäänselvyyksiä, mutta joskus ne täytyy kuulla sanottavan ääneen.

Luentoni jakautui karkeasti kolmeen osa-alueeseen:

1. Mitä on cosplay, miten tunnistaa itsensä cosplayaajaksi, cosplayn peruspiirteet ja cosplay coneissa

2. Erilaisia asuja cosplayssa, ja niiden hankkiminen tai valmistaminen

3. Arvot, asenteet, käyttäytyminen ja harrastajana näyttäytyminen

Luento oli termien selittämistä, näppäriä ohjeita, älä tee näin ja tee näin, tunnista kiusaaminen ja sen mahdolliset syyt, vanhempien kanssa harrastuksesta sopiminen, miksi, miten...

Ja näköjään puhuin istuen, lavan sivussa enkä halunnut mikrofonia.

Oli luennon aihe mikä tahansa, aina kannattaa avata edes vähän sanastoa. Vaikka itse pitäisi termien merkitystä itsestään selvänä, joku toinen ei tiedä mitä cosplay tarkoittaa. Etenkin jos katsomossa on aloittelevia harrastajia ja heidän huoltajiansa, monet sanat saattavat olla täysin vieraita. Tämän lisäksi skenen ulkopuolinen kuuntelija ei välttämättä (vielä) tajua sisäpiirivitsejä.

Chibicon huipentui kello 17 alkavaan cosplay catwalkiin (catwalk = lava mitä pitkin mallit kävelevät muotinäytöksissä). Ohjelmanumeron aikana tapahtuman kävijät nousivat lavalle esittelemään pukujaan olivat ne sitten ostopukuja, itse tehtyjä cosplayasuja, versiointeja tai mitä tahansa roolipukuja. Kaikki olivat tervetulleita! Parin pyörähdyksen jälkeen juontaja kysyi sinulta asustasi jotakin, ja sitten sai palata takaisin  eturiviin istumaan. Paikan päällä minua oli kehotettu osallistumaan näytökseen, ja näin hyppäsin ensimmäisenä lavalle pörröisessä olemuksessani. Olin ihan "cat" catwalkilla! Cosplay catwalkiin oli saatu noin 10 ennakkoilmoittautumista ja tämän jälkeen halukkaita pukuilijoita sai tulla vielä katsomostakin lavalle. Oli mukavaa nähdä, miten moni innostui nousemaan yleisön eteen kertomaan asuistaan. Catwalk oli matalan kynnyksen ohjelmanumero ja juuri tällaiset jutut toimivat hyvin Chibiconin kaltaisissa tapahtumissa.

Jos joku miettii, että olinko koko conin ajan 10 kg painavassa pehmolelutakissani, niin en. Aamupäivällä kävin valokuvaamassa conipaikkaa ja sitten vasta vaihdoin kissapuvun päälleni. Tämän jälkeen tasaisin väliajoin otin takin sekä kengät pois. Ja sitten pihnin siskoni villatakin ja tasapohjaiset kengät, jotta ei olisi niin alaston olo kun piti mennä kahvioon ostamaan teetä.

Satu ja miaunä

Catwalkin jälkeen Chibicon alkoi sulkea oviaan ja oli aika purkaa työpaja. Olimme pakanneet siviilivaatteet vähän hölmösti autoon emmekä jaksaneet alkaa penkomaan, joten jos näitte minut rajussa kissameikissä ja siskoni sateenkaaren värisessä nappimekossa Hartolan Jari-Pekassa, niin olimme tulossa tapahtumasta. Lunta pyrytti koko kotimatkan ajan. Jossakin päin Japania kirsikat kukkivat.

Päivän biisiksi valitsen tämän ”klassikon” vuosien takaa ihan vain sen kunniaksi, että Jyväskylän anime- ja mangaseura Tsukiain pöydällä oli mameshiba. Koirapapuja myytiin reilu kymmenen vuotta sitten. Ne ovat juuri niin hassuja ja outoja kuin miltä kuvaus kuulostaa. La la la.

Terveisin,

Päivi

Paluu pääkaupunkiin ja katumuotien kekkerit

Hei! Tämä on blogi

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä! Tämän päivän päivityksessä palaamme Pasilaan katumuotimiittiin.

Valokuva: The one and only Shad

Tämä tarina saa alkunsa siitä, kun Instagramissa silmiini osui Kuvitellaan storen mainos Syntymäpäivä pop-upista. Yritys täytti neljä vuotta ja sen kunniaksi store järjesti ”Katumuotien kekkerit" 1.2.2025 Pasilassa. Katumuoti kokoontumisia ja myös katumuoti pop up -kauppoja on sen verran vähän Suomessa, että innoissani tartuin tilaisuuteen. Ostin heti minulle ja siskolleni liput tapahtumaan. Erityisen miellyttävää oli se, ettei miittiä oltu rajattu mihinkään tiettyyn alakulttuuriin tai tapaan pukeutua. Kaikki lipun ostaneet henkilöt olivat tervetulleita. Kuitenkin tapahtuman ikäraja oli 18 vuotta, eli tällä kertaa mukaan pääsivät vain täysi-ikäiset harrastajat.

Sanastoa:

Miitti = kokoontuminen, tapaaminen

Pop up -kauppa = väliaikainen myymälä ja lyhyen ajan toimiva myymälä

J-muoti = japanilainen muoti

Skene = joukko samanhenkisiä ihmisiä, joilla on yhteisiä kiinnostuksenkohteita

Kuvitellaan store on J-muodin kirpputori. Yrityksen verkkokauppa on avattu vuoden 2021 alussa. Kauppa on tuttu myös coneista, missä he myyntipöytäilevät vähän väliä. Eli liikumme paljolti samassa skenessä. Kuvitellaan store on kotimainen mikroyritys ja itse asiassa, sille on myönnetty Avainlippu-merkki! Valikoima edustaa vahvasti juurikin J-muotia. Jos etsii vanhempien mallistojen vaatekappaleita tai asusteita, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa mitä löytyy Kuvitellaan storesta. Kaupasta saa myös heidän omaa mallistoaan, kuten printtipaitoja ja asusteita.

Ennen tapahtumaa keksin, että haluan ommella itselleni jotakin uutta miittiä varten. Onko minulla aikaa? Ei varsinaisesti. Ansaitsenko tämän? Kyllä kai. Oliko idea hyvä? Ei todellakaan. Tämä olkoon opetus vaatteiden järkevästä valitsemista. Halusin pukea piikkirintaliivit, koska ne on mageet ja sopivat tyyliini. Ongelma on se, että piikkirintsikat eivät, kirjaimellisesti katsoen, sovi yhteen korsettimaisten yläosien kanssa. Jos rintaliivit pukee vyötärökorsetin kanssa, liivien reuna tulee reilusti korsetin ylälaidan päälle. Joten päätin näpertää itse sellaisen keskivartalon kiristäjän, joka sopii saumattomasti yhteen rintsikoiden kanssa. Minulla oli jo valmiiksi hyvä korsetin kaava kuosittelua varten, mutta silti torstain ja perjantain välisenä yönä ompelin kahteen asti. Olin niin huolissani siitä, että ehdinkö saada kaiken valmiiksi. Jos korsetti ei valmistu miittiin, sen eteen nähty vaiva tuntui turhalta. Tämän lisäksi isäni oli ostanut minulle kierrätysmyymälästä punaisen kiltin tartaanikuviolla. Se sopisi korsetin kanssa yhteen loistavasti!

Kaikesta huolimatta sain korsetin valmiiksi ja lauantaina aamulla lähdimme junalla kohti Helsinkiä. Tietenkin junassa täytyy istua ja pelkäsin koko ajan, että mahan päällä oleva luu vääntyy mutkalle eikä enää palaudu takaisin suoraksi. Näin ollen riisuin korsetin ja vein sitä kangaskassissa aina kun minulla oli ulkotakki päällä. Mitä ihmettä olin ajatellut? Miksi ompelin uuden korsetin sitä varten, että saan pitää ulkotakkia sen päällä? Miksi puin vaatteen, mikä päällä en halua istua? Sellaista päivää varten, kun minun täytyy istua paljon!? Miten ehdin laittamaan hiukseni aamulla? Itse asiassa tähän osaan vastata: Tein kampauksen jo edeltävänä iltana ja nukuin siinä.

Noin klo 9.30 Helsingissä. Pääkaupunkipäivämme ohjelma oli kierrellä ensin ydinkeskustassa, sitten mennä Pasilaan miittiin, ja sieltä palata takaisin ydinkeskustaan jatkamaan kiertelyä. Keskustasta jäivät mieleen etenkin lelukauppa Tingeling, todella satumaiselta näyttävä pikkupuoti, ja fantasiahenkinen Alnilam.

TokyoKan

Tingeling

Alnilam

Kävimme myös Momochissa Forumin kauppakeskuksessa. Maistoimme heidän ”laskiaispulliaan”. Vadelma+valkoinen suklaa oli todella hyvää, mutta matcha+punainen paputahna ei toiminut ihan niin hyvin. Ehdimme vierailla vielä Beyond Retro -vintagevaatekaupassa ja XS leluissa ennen kuin Pasila kutsui!

Momochi

XS lelut

Kuvitellaan storen Syntymäpäivä pop-up tapahtui joogastudion tiloissa. Tila ei ollut suuren suuri, mutta se oli toimivasti jaettu hengailua, ruokailua, valokuvaamista ja shoppailua varten. Tunnelma oli mukava ja rento. Tapahtuma oli loppuunmyyty, eli meitä oli 25 osallistujaa + kaksi järjestäjää. Kaikki mahtuivat loistavasti paikalle. Tervetuliaispuheenvuoron jälkeen kävijät hajaantuivat tutustumaan Kuvitellaan storen valikoimaan ja aktiviteetteihin. Itse menin ensimmäiseksi syömään ja juomaan jotakin. Olimme päässeet liikkeelle vähän myöhässä ja kävelleet pikavauhtia joogastudiolle. Miitti kesti kaksi tuntia emmekä halunneet hukata sekuntiakaan.

Vaateharrastus on erityisen hauskaa ystävien kanssa ja pop-upissa tapasimme pitkästä aikaa Laran ja Atten Freaky Angel -blogista. Heidän lisäkseen vietimme aikaa Dragonerin kanssa. Kultainen tähti Laralle, kuka heti tunnisti alaosani kiltiksi, ei vekkihameeksi.

Tapahtumassa oli erilaisia aktiviteetteja. Siellä pystyi mm. tekemään rannekoruja, pelaamaan pelejä, kirjoittamaan ystäväkirjaan, laittamaan itselleen leikkitatuoinnin tai ostamaan kapselikoneesta yllätyksen. Tarjolla oli myös teemaan sopivaa naposteltavaa ja juotavaa. Näiden lisäksi minun oma hupini oli istumisen välttely. Jos joku luki ystäväkirjaa eikä saanut selvää nimestäni, niin minä olin se tyyppi, kuka oli kirjoittanut suurimpaan osaan kysymyksiä vastaukseksi ”jättiläisrobotti”. Mistä haaveilet? Omasta jättiläisrobotista. Mikä on suosikki eläimesi? Jättiläisrobotti. Mikä sinusta tulee isona? Jättiläisrobotti. Kävimme myös vaatevalikoimaa lävitse, mutta tällä kertaa emme löytäneet mitään ostettavaa. Satu piti turkoosista Snoopy and Friends -haalarista, mutta se oli valitettavasti vähän liian iso hänelle.

Siellä se haalari on

Otimme pari valokuvaa päivän asuvalinnoistamme:

Satu seilasi paikalle asukokonaisuudella, jonka teema oli merenkulku. Majakkasukat, majakkahame ja majakkapaita. Jopa Satun rusetissa oli majakka! Pierre Cavallon vintage neuleen Satu sai joululahjaksi minulta ja hame on merkiltänsä Hell Bunny. Ompelin hänelle asukokonaisuuteen sopivan kangaskassin, jossa on purjeveneen kuva. Osassa valokuvissa näkyy Satun ankkareppu, mihin hän pakkasi ostoksiamme. Satun mielestä ankka meni riittävän lähelle merellistä teemaa.

Minun asuni inspiraationa toimi pieni koiralaukku. Se on skotlanninterrieri, jolla on ”skottiruudullinen” liivi. Täydellinen asuste puettavaksi yhdessä kiltin kanssa!

Kiitos mukavasta tapahtumasta! Toivottavasti kaikki löysivät uusia ystäviä ja uutta päällepantavaa. Ja kiitos kuivatusta levästä! Saimme syömättä jääneet pakkaukset mukaamme. Kaikki eivät kyseistä herkkua tunnusta, mutta meidän kahden mielestä kuivattu levä on todella hyvää.

Pop-up -tapahtuman jälkeen palasimme Helsingin keskustaan yhdessä Laran, Atten ja Dragonerin kanssa. Menimme ranskalaiseen Chez Janet -nimiseen kahvilan ja puodin yhdistelmään. Paikka on kaunis kuin parfyymipullo! Jo heti ulko-ovella sinua tervehtii pino macaron-leivonnaisia (pieni marenkimassaleivonnainen).

Ranskasta jatkoimme matkaa Kampin ostoskeskukseen ja sieltä asematunnelin kauppoihin. Puhuimme siitä, miten paljon todennäköisempää Helsingissä on törmätä saman skenen harrastajiin kuin esimerkiksi Kouvolassa. Hyvin hauskana sattumana, juuri silloin meitä vastaan käveli joukko katumuotinuoria. He kysyivät Satulta edustaako hän EGL-muotia. Kysymys on hyvä, koska äkkivilkaisulla Satun leveät helmat voi olettaa kuuluvan kyseiseen tyyliin, mutta vastaus on ei. Satu ei edusta nimellisiä tyylejä tai alakulttuureja.

Illalla junaan ja kohti Kouvolaa. Olipa mukava reissu! Seuraavana päivänä Satu kommentoi, että hänen purjevenelaukkunsa vuoritus taisi hajota. Selvisi, että olin vain unohtanut ommella laukun pohjan kiinni kääntämisen jälkeen. Mestariompelija vauhdissa.

Tähän loppuun vielä päivän biisi lähinnä siitä syystä, että lauloimme tätä autossa Laralle, Attelle ja Dragonerille. Pam pam pam pam!

Terveisin,

Päivi

Matkamessut 2025

Tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Tämän päivän päivityksessä lähdemme Matkamessuille!

MITÄ?

Matkamessut on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Sinne saapuu satoja eri yrityksiä kymmenistä eri maista esittelemään matkailun uusia tuulia. Messujen kohdeyleisöä ovat matkailun ammattilaiset ja opiskelijat, sekä kaikki matkailusta kiinnostuneet tai lomamatkaa suunnittelevat yksityishenkilöt. Matkamessuille täytyy ostaa pääsylippu. Tänä vuonna messuilla vieraili 56 000 kävijää.

MISSÄ?

Matkamessut järjestetään vuosittain Pasilassa sijaitsevassa Messukeskuksessa.

MILLON?

Vuonna 2025 Matkamessut oli 16.-19.1. Torstai on matkailualan ammattilaisten päivä. Perjantai, lauantai ja sunnuntai ovat yleisöpäiviä. Sunnuntai on suunnattu etenkin perheille ja silloin messualueelta löytää lapsille sopivaa puuhaa.

Tämän lisäksi…

Pe – su Matkamessujen pääsylipulla pääsi tutustumaan myös matkailuajoneuvoihin Caravan -messuilla.

Tämä tarina saa alkunsa siitä, kun Taideruukki oli lähdössä Matkamessuille osana Kouvolan osastoa. Jos sinulla on tapahtumassa messupiste/-osasto, yleensä saat pääsylippuja jaettavaksi esim. ystäville, perheenjäsenille tai yrityskumppaneille. Lipuista voi järjestää myös vaikka arvonnan. Tärkeintä on se, että paikalle saapuu mahdollisimman paljon kävijöitä. Joten, Taideruukin kautta meille annettiin kaksi lippua. Pasilaan on lyhyt junamatka Kouvolasta, emme ole koskaan aikaisemmin vierailleet Matkamessuilla ja ties mitä kaikkia uusia ja jännittäviä kotimaan matkakohteita sieltä löytäisikään!

Saimme päättää minä päivänä tulemme messuille ja valitsimme torstain, the ammattilaisten päivän. Me emme ole matkailualan ammattilaisia, mutta joka vuosi vapaa-ajallamme matkustelemme vähintään kotimaan sisäpuolella, ja valokuvaamme ja kirjoitamme kokemuksistamme. Se, että saavatko postauksemme lukijoita matkustamaan, onkin sitten eri asia. Emme pidä itseämme erityisen vaikuttavina henkilöinä. Kuuleman mukaan torstaina kävijöitä olisi vähemmän, ja tämä helpottaa tapahtuma-alueella valokuvaamista. Täytyy tunnustaa, että myös sunnuntai kuulosti houkuttelevalta lähinnä siksi, koska silloin messualueella olisi söpöjä maskotteja.

Messukeskus

Torstaina aamulla hyppäsimme junaan ja matkustimme Pasilaan. Messukeskus on siinä mielessä ihana, että se sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä juna-asemasta. Viimeksi kävimme Messukeskuksessa vuonna 2019 cosplayn suomenmestaruuskilpailuissa. Pasilan asema on siinä mielessä ihana, että se on Mall of Triplan (ostoskeskus) kanssa kylki kyljessä. Menimme Triplassa sijaitsevaan teekauppaan Chaya, mutta valitettavasti myymälä ei ollutkaan vielä avoinna! Istuimme Fazerin kahvilaan odottelemaan hetkeksi, ja siinä ajassa ehti juoda kupillisen teetä ja syödä laskiaispullan. Chayasta ostimme kahta teetä, joista toinen on nimeltään ”Ysäri” ja toinen ”Kasari”. Jos joku ei tiedä, niin ”ysäri” tarkoittaa 90-lukua ja ”kasari” 80-lukua. Etenkin ysäri on miellyttävä ja kukkaismainen vihreä tee.

Nyt kun kerta olimme Triplassa, päätimme käydä katsomassa myös paikallisen lelukaupan valikoimaa. Matkalla lelukaupalle pysähdyimme Puolenkuun peleihin. Meiltä kysyttiin etsimmekö jotakin tiettyä ja kun Päivi tiedusteli löytyisikö mitään Kinnikumanista, saimme vastaukseksi hyväntahtoisen naurun. Sarjaa pystyy katsomaan Netflix:stä. Kannattaa käydä vilkaisemassa miksi supermaskuliini avaruuspainisarja herättää hyväntuulisuutta :). XS Leluissa yllätyimme iloisesti siitä, että kaupasta saa uusia Beyblade X -kiekkoja! Ostimme Dranzer Spiral 3-80T -kiekon. Jos ei saanut omaansa 2000-luvulla, niin nyt voi ostaa tämän! Mainittakoon, että Beyblade juhli 25-vuotissynttäreitään. Ehkä se on syy miksi myös vanhempia kiekkoja on tuotu takaisin valikoimaan.

XS Lelut

Ja sitten Matkamessuille:

Matkamessut on jaettu alueisiin ja näin hallissa on helppo suunnistaa omien mielenkiinnon kohteidensa perässä. Juttelimme näytteillelaittajien kanssa ja suurin piirtein heti tapasimme henkilön, kuka oli kotoisin Kouvolasta. Isot Matkamessut, pieni Suomi. Kulkeuduimme alueelle Kaukokohteet. Siinä välissä oli yhtä sun toista, mutta kansainväliset maksukortit, lentoyhtiöt, autonvuokraus, pakettimatkat ja puhelinliittymät eivät olleet ajankohtaisia meille. Kaukokohteista ikisuosikkimme on Japani, mutta heidän messuosastoltaan jäi käteen lähinnä vain esitteitä. Kaipasimme uusien kohteiden suosittelua ja kysymystä ”Mikä sinua kiinnostaa Japanissa?”, mutta keskustelujen aloitus tuntui vaikealta. Valtio on melko laaja käsite markkinoida. Matkailija tarvitsee myös konkreettisia kohteita valtion rajojen sisäpuolelta, kuten omia mielenkiinnon kohteitaan ja harrastuksiaan vastaavia nähtävyyksiä ja tapahtumia.

The China National Tourist Office Londonin messuosasto Nihao! China teki meihin positiivisen vaikutuksen. Kiinalainen uusi vuosi on juuri alkanut ja 2025 on käärmeiden vuosi. Me kaksi olemme kiinalaiselta horoskoopiltamme käärmeitä. Vaikka emme ole erityisen taikauskoisia, toivomme, että vuosi 2025 olisi meille erityisen hyvä tai vähintään parempi kuin 2024. Nihao! Chinan osastolla kiinnitimme huomiota käärmeitä esittäviin emalipinsseihin ja yllätykseksemme, he antoivat meille kaksi pinssiä! Satulle vaaleanpunainen ja Päiville vaaleansininen. Kiitos tästä lahjasta! Yritämme kaikkemme ollaksemme mahdollisimman hyviä käärmeitä. Kiitos myös teestä, se oli hyvää.

Messuosastoilla hyvin toimi se, että siellä oli jotakin tekemistä: Käsityö, naposteltavaa, peli, mahdollisuus ottaa valokuvia… Tällä tavalla kävijä saadaan houkuteltua lähemmäs ja vuorovaikuttamaan työntekijöiden kanssa. Onnistunut kohtaaminen jättää positiivisen mielikuvan kohteesta. Esimerkiksi Borneon osastolla sai maalata ja Thaimaan pisteellä tehdä pieniä käsitöitä. Osalle messuosastoja oli järjestetty musiikkia ja esityksiä. Torstaina Matkamessuilla pystyi myös osallistumaan Iloa ja itseilmaisua ilmakitarasta! -työpajaan.

Amazing Thailand

Messualueelta pystyy ostamaan ruokaa ja naposteltavaa, ja myös Messukeskuksen omat ravintolat palvelevat. Kaikkien eksoottisten herkkujen keskellä me päädyimme syömään... lörtsyjä. Entisinä savonlinnalaisina linnakaupungin myyntipistettä ei pystynyt ohittamaan. Kaikki messupisteet eivät ole vain matkailua. Alueella myydään mm. aiheeseen sopivaa kirjallisuutta, elintarvikkeita, Muumeja, käsitöitä, sekä sukkia ja laukkuja. Laukku on kyllä aika tärkeä juttu matkaillessa, eikä sukkiakaan kannata unohtaa kotiin.

Kaukokohteista kulkeuduimme Eurooppaan, ja sieltä vihdoin ja viimein kotimaahan. Kotimaan alueella täytyi tietenkin käydä katsomassa Kouvolan osasto. Onneksi ”betonipääkaupunki” ei ollut turvautunut itseironiaan markkinoinnissa. Väriltään vihreä messupiste korosti Kouvolaa luonnonläheisenä kaupunkina täynnä kulttuuria ja koko perheelle sopivia matkakohteita. Olemme usein todistaneet, miten ihmiset luulevat Kouvolan sijaitsevan jotenkin tavoittamattomissa. Kouvola on Helsinki - Joensuu junaliikenteen varrella, noin yhden tunnin ajomatkan päässä Lahdesta, sellaiset 1,5 tuntia Mikkelistä ja 140 km Helsingistä.

"Eikös Kouvola ole pieni saari keskellä merta ja siellä ei puhuta suomea?"

Kotimaan alueella Sokos Hotelsin osastolla sai ottaa valokuvia tyylikkäissä taustoissa. Nykyään kuvataan paljon etenkin sosiaaliseen mediaan ja tämä lisää yrityksen näkyvyyttä. Toinen toimiva tapa saada matkakohteensa/tapahtumansa näkyville on reipas potentiaalisten asiakkaiden lähestyminen. Omasta kokemuksestamme voimme sanoa, että tuntien kiertelyn jälkeen aloit olla väsyksissä, ja tällöin messut menee enemmän silmäilyksi. Asiansa saa varmemmin kuuluville tulemalla juttelemaan meille (=kävijöille) ensin.

Satu

Päivi

Matkamessuille Päivi oli pukenut harmaansinisen puvun. Koko asu on valmistettu aidosta nahasta ja hän osti sen Vintage Frillasta Kuusankoskelta. Päivin mielestä asu liputtaa Kouvolaa, koska niskalappu sanoo ”Kristiina Kiilavirta, made in Kouvola Finland”. Satu oli pukeutunut Päivin ompelemaan raitahameeseen ja Iron Fistin Halinalle paitaan vuodelta 2017.

Valitsimme kolme kiinnostavaa kotimaan kohdetta Matkamessuilta:

- Taidekeskus Salmela, kesä 2025, Mäntyharju

- Taiteiden talo, kesä 2025, Turku

- Rosalan viikinkikeskus, kesä 2025, Rosala

Torstaina Matkamessut sulkivat ovensa klo 18 ja me puksutimme junalla takaisin Kouvolaan. Päivä oli todella mukava ja Matkamessut kiva uusi elämys! Emme haluaisi korostaa tyhmiä vaatevalintojamme, mutta Päivi oli koko päivän ajan korkokengissä. Iltaan mennessä hänen jalkateränsä olivat tohjona. Ylpeitä olemme siitä, että on vasta tammikuu ja blogissa on julkaistu jo kolme artikkelia! Viikonloppuna matkustamme takaisin Pasilaan ja mitä siellä tapahtuu, siitä kuulette sitten myöhemmin tällä blogissa.

Tsirp Tsirp!

Terveisin,

Päivi ja Satu