Vauvadinoja ja pastellivärejä

Hei ja tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämän päivän päivityksessä palaamme viime vuoden syyskuuhun, jolloin kävimme ottamassa asukuvia DeadDolls-lehteä varten. Olemme kirjoittaneet projektista aikaisemmin ja teksti löytyy Päivin asukuvia sisältävästä artikkelissa Onko roboteilla sydäntä?, mutta kerrataan lyhyesti:

DeadDolls on pääkaupunkiseudulla vaikuttava taidekollektiivi. Viime vuonna he etsivät malleja tulevaa lehteänsä varten. Lehdessä esiteltäisiin mm. kollektiivin taidetta ja erilaisia pukeutumistyylejä sekä alakulttuureja. Me molemmat lähetimme heille hakemuksen ja pääsimme mukaan malleiksi. Sovimme, että otamme valokuvat tyyleistämme itse täällä Kouvolassa. Pahaksi onneksi minun työvuoroni muuttuivat yllättäen ja tehokkaasti meidän piti hypätä vaatteisiin ja rientää kuvaamaan toisemme sinä ainoana aamupäivänä, kun tämä oli mahdollista. Kuvat saatiin otettua ja lehti julkaistua.

Tämä artikkeli esittelee minun asuvalintaani DeadDolls-lehteä varten. Halusin, että valokuvissa näkyy mahdollisimman paljon Päivin ompelemia vaatteita ja asusteita. Tarkkasilmäisimmät ehkä muistavat, että minulla oli hyvin samanlainen asu päälläni, kun kävimme keväällä 2025 Tampereella. Neuvon kaikkia, että tällaisiin kuvauksiin kannattaa pukea sellainen asukokonaisuus, jota on jo ainakin kerran käyttänyt ja tietää kokonaisuuden toimivan.

Päivi on ommellut asukokonaisuuden takin, paidan, hameen ja laukun. Minä tykkään pastelliväreistä, mutta koen vaatteiden löytämisen Suomesta näissä väreissä vaikeaksi. Siksi Päivi ompelee niin paljon vaatteita minulle. Jos joskus satun löytämään kirppikseltä pastellin värisen vaatteen, niin tämäkin on usein jonkun yksityisen ihmisen itse tekemä, ei kaupasta ostettu tuote.

Takki, jota kutsun nimellä Baby Dinosaur tai ihan vain Vauvadino, on ommeltu vuonna 2020. Se oli myynnissä aina siihen asti, kunnes 2023 Päivi purki takin paloihin ja kokosi uudestaan paremmista kankaista. Keväällä 2025 minä sitten ostin takin itselleni. Vaaleanpunainen kangas ja takin vuoritus ovat ostettu uutena. Kaikki muut kankaat ovat kierrätyksestä. Niissä on mukavaa menneiden vuosikymmenten henkeä, mikä sopii yhteen takin retron mallin kanssa.

Baby Dinosaur 2023

Baby Dinosaur 2023

Takin alta löytyy Päivin ompelema paita, joka on jo niin vanha ja hyvin käytetty, että se alkaa näkyä paidan kunnossa. Ei yhtään ihme, koska paita on vuodelta 2020. Tätä paitaa kutsumme nimellä White Beaver, valkoinen majava. Nimitys tulee tekstistä, joka lukee paidan hihoissa näkyvässä painokuviossa: White beaver lodge.

White Beaver 2020

Jos minun pitää valita vain yksi väri, niin se olisi turkoosi. Jos värejä saa valita kaksi, ne olisivat turkoosi ja pinkki. Tästä syystä rakastan seuraavaksi esiteltävän hameen värejä! Kangas on ostettu kierrätyksestä kangaskassia varten. Kangaskassi valmistui ja huolimatta siitä, että kassista tuli varsin iso, kangasta jäi vielä. Päivi ompeli loppukankaasta hameen henkseleillä ja tietenkin rusetin. Kangas on paksua, miksi se on hyvä valinta kangaskassiin, jonka täytyy kestää tavaroiden kantamista. Hameesta paksu kangas tekee hyvän käyttää myös kylmemmillä säillä.

Laukku on itse asiassa alun perinkin ollut laukku. Ostin kyseisen käsilaukun kirpputorilta ja päätin pestä sen. Valitettavasti jostain 80-luvulta peräisin oleva laukku ei selviytynyt pesusta ja sen sisällä oleva pehmovuori hajosi paloihin. Päivi purki laukun ja lopulta ainoa osa, joka siirtyi vanhasta laukusta uuteen laukkuun, on tuo retron näköinen kangaspala laukun edessä. Kangasnopat ovat sänkymobilesta ja mikäli joku miettii, että mitä niissä lukee, niin kyljet muodostavat tekstin BABY, vauva. Sitten kun vielä löytäisi nopan sanalla dino… Myös pieni pastellivärinen dinolaukkumaskotti kelpaisi.

Muita yksityiskohtia, mitä asukokonaisuudesta tuli kuvattua, olivat meikki ja kengät.

Tähän loppuun haluan vielä sanoa, että DeadDolls-lehden artikkelit minusta ja Päivistä olemme kirjoittaneet itse. Lehden toimitus on tarvittaessa vain karsinut ylimääräistä tekstiä. Kuitenkin oikoluvulle sattui pieni moka ja he korjasivat tekstistäni kohdat ”japanilainen” ja ”japanilaislähtöistä” alkamaan isolla alkukirjaimella. Minä tiedän, että nämä kirjoitetaan pienellä, ja olin kirjoittanut ne pienellä myös alkuperäiseen tekstiini. Mikäli epäröit oikeinkirjoituksen kanssa, Googlen kautta voi tarkistaa monet asiat helposti ja nopeasti. Ole utelias kirjoitettua kieltä kohtaan. Kun kerran tarkistat oikeinkirjoituksen ja korjaat virheesi, et tee samaa virhettä helpolla uudestaan.

Terveisin,

Satu

Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu Vellamossa

Hei ja tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Tämän päivän päivityksessä palaamme Kotkaan!

Taasko olemme Kotkassa? Edellisen kerran vierailimme siellä elokuussa 2024 ja todisteena tästä blogistamme löytyy artikkeli Vedenalainen seikkailu Kotkassa - eikä sekään ollut ensimmäinen kertomuksemme merikaupungista. Vähän väliä vilistämme pitkin Kotkansaarta tekemässä milloin mitäkin. Tämän päivityksen tapahtumat sijoittuvat viime vuoden lokakuulle. Vuonna 2024 esittelimme suosikki kohteitamme Freaky Angel -blogin Laralle ja Attelle, ja 2025 olimme liikenteessä perheenjäsentemme kanssa. Kävimme (jälleen) akvaariotalo Maretariumissa ja Merikeskus Vellamossa. Vellamossa meitä kiinnosti erityisesti Rohkeus, rakkaus, vapaus! 14.2.2025 avattu Muumiseikkailu. Kohde oli ollut matkalistallamme jo pidempään, joten mukavaa päästä vihdoin ja viimein näkemään se.

Kuitenkin ensimmäiseksi tiemme vei Maretariumiin. Maretarium on suomalaiseen vesiluontoon erikoistunut akvaariotalo. Ehdimme paikalle juuri sopivasti kello 13 katsomaan karppialtaaseen laskevaa vesiputousta.

Vesiluonnon tarkastelun jälkeen matkamme jatkui Kantasatamaan ja Vellamoon. Paljon oli ehtinyt muuttua vuoden aikana. Päänäyttely oli suljettu kokonaan näyttelyuudistuksen ajaksi, mutta Kymenlaakson museoon oli avattu ”värikäs näyttely lapsille ja heidän aikuisilleen” eli Mikä-mikä-kaupunki. Katsoimme myös Anni Laukan installaatioita näyttelyssä Varjoissa – unelmoimme vielä.

Mikä-mikä-kaupunki

Mikä-mikä-kaupunki

Anni Laukka, The Awakening

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely

Ja sitten itse asiaan, eli Muumiseikkailuun! Näyttely on nähtävissä 7.3.2027 asti, joten vielä on reilusti aikaa käydä tutustumassa aiheeseen. Kannattaa varautua siihen, että näyttely on ilmeisen suosittu, kuten tästä Ylen artikkelista voi lukea. Sanomattakin myös selvää, että näyttely soveltuu hyvin lapsille. Mainittakoon tässä kohdassa, että alle 18-vuotiaat pääsevät maksutta Vellamoon.

Vellamon kotisivulla Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttelystä kerrotaan näin: ”Näyttely kutsuu kävijät taianomaiseen seikkailuun halki synkeän metsän, kohti rauhaisaa muumilaaksoa ja loikoilemaan rantakallioille meren aaltojen pärskyntään. Näyttelyssä sukelletaan taikurin hattuun, herätään taikatalven hiljaisuudessa ja osallistutaan kelluvan teatterin satumaisiin juhliin.” Näyttelyn alueet on rakennettu tuttujen muumitarinoiden ja -hahmojen ympärille. On mm. Muumitalo, Nuuskamuikkusen teltta, kelluva teatteri, pyrstötähti, Mörkö ja aina niin jännittävä karmiva majakka. Tilassa voi leikkiä ja kiipeillä. Skannaamalla puhelimella QR-koodeja saa auki yllätyksiä ja pelejä. Nähtävää on katossa asti. Esillä on myös mm. koriste-esineitä ja kuvituksia.

Halki synkeän metsän...

…kohti rauhaisaa muumilaaksoa.

Päivillä ei ole muumimaisia vaatteita, joten Kotkaa varten hän oli pukeutunut reilusti omaksi itsekseen. Tukka pystyssä, nahkahousuissa ja maiharit jalassa.

Viimeksi, kun Satu vieraili Kotkassa, hänen asunsa teema oli merenneidot. Tällä kertaa teema oli merenkulku. Vellamon näyttelyn huomioiden Satu oli ottanut mukaansa sinisen Muumi-maskottinsa nimeltään Bluumi.

Vielä ennen kotiinpaluuta ostimme museokaupasta Kohtalona Ruotsinsalmi -teetä. Miltä se maistuu? Satun arvaus: Verta, merivettä ja palanutta puuta. Päivin arvaus: Tappion karvas kalkki. Oikeasti se maistui mm. omenalle.

Vellamon näyttely on saanut meidät kiinnostumaan Arkkitehtuuri- ja Designmuseon Pako Muumilaaksoon -näyttelystä (esillä 27.9.2026 asti). Olisi kiva verrata sitä Vellamon näyttelyyn. Täytyy lähteä museoseikkailulle Helsinkiin jokin päivä.

Terveisin,

Päivi ja Satu

Pukeutumisharrastajien ystävänpäivämiitti 14.2.2026

Pukeutumisharrastajien

YSTÄVÄNPÄIVÄMIITTI

14.2.2026 lauantai

Kello 12:00–16:00

Kuusankosken Taideruukki

Tervetuloa kaikki pukeutumisharrastajat ja asiasta kiinnostuneet Helmiä ja ketjuja järjestämään YSTÄVÄNPÄIVÄMIITTIIN lauantaina 14.2.2026 kello 12–16 välisenä aikana.

Aloitamme miitin kokoontumalla yhteen Kuusankosken Taideruukissa sijaitsevaan kahvilaan Cafe Ruukitareen. Varaathan rahaa mukaasi edes sen verran, että saat pullakahvit juotua kanssamme.

Tästä siirrymme Taideruukin puolelle ala-aulan tiloihin. Olemme varanneet miittiin ohjelmaksi ohjattua ja yhteisöllistä ystävänpäiväkortin askartelua. Huomioithan, että Taideruukki on kaikille avoinna ja näin ollen alueella voi liikkua muitakin ihmisiä. Olemme koko miitin ajan sisätiloissa ja siellä tarkenee normaalilla vuodenaikaan sopivalla sisävaatetuksella.

Pyydämme kaikkia ilmoittautumaan miittiin ennakkoon, jotta osaamme odottaa teitä. Ilmoittautuminen tapahtuu joko sähköpostin tai Instagram-viestin välityksellä. Kuten aina, myös kumppanit, jälkikasvut ja ystävät ovat tervetulleita, vaikka eivät samaa harrastusta meidän kanssamme jakaisikaan. Jos olet alaikäinen osallistuja, huoltajasi täytyy tietää kokoontumisesta. Huomioithan, että miitissä saatetaan valokuvata ja videokuvata. Kysythän luvan kuvien ja videoiden ottamiseen ja julkaisemiseen. Odotamme kaikilta miittiin osallistuvilta asiallista ja toisiansa kunnioittavaa käytöstä.

Miitissä nähdään!

Terveisin,

Päivi ja Satu

Pieniä salaisuuksia, popcornia ja nukke nimeltänsä Robin

Hei kaikki ja tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämän päivän päivityksen aihe on lelukeräilyni edistyminen kuluneen puolen vuoden ajalta. Paljon on tullut kirppiksillä käveltyä ja leluja kerättyä. Joukossa on myös joululahjaksi saatuja nukkeja, joista olen erityisen innoissani!

Kuten edellisessä leluja koskevassa päivityksessä mainitsin, minulle on kertynyt Shopkins-lelusarjaan kuuluvia Cutie Cars -autoja (2017–2018) ja Lil' Secrets -lokeroja enemmän kuin mitä sen artikkelin valokuvissa näkyi. Nyt esittelen toistaiseksi kaikki autoni ja lokerikkoni. Katsottuani valokuvaa autoista epäröin hetken, että kannattaako tätä edes julkaista, koska osa autoista on niin kuluneessa kunnossa. Yhdestä puuttuu tarrat ja toisesta on ihan suoraan katto irti. Mutta koska jokainen näistä autoista on hankittu kirpparilta ja niiden kappalehinta on ollut noin yhden euron luokkaa, on täysin realistista, etteivät autot ole enää kuin uusia.

Ylärivissä näkyy McDonald'sin yllätysleluja. Nämä autot ovat hieman suurempia kuin alarivin autot ja valmistettu muovista. Alarivin autot ovat metallia ja selvästi laadukkaampia. Minä yllätyin siitä, miten hienoja nämä viralliset Cutie Cars -autot ovat! Kyydissä olevan Shopkinsin saa nypättyä irti, toisin kuin Mäkkärin leluista, ja metallisten autojen kuviot on maalattu tarrojen sijasta. Mainittakoon ohimennen, että minulla on vain kuusi Cutie Cars -autoa, mutta niitä pystyy keräämään kymmeniä.

Jos katsoessasi Shopkins Lil' Secrets -lokerikkoja mietit, että eikös noita ollut jo siinä 80-90-luvun taitteessa, niin olet oikeassa. Ensimmäinen tämänkaltainen lelu on Bluebird Toysin Polly Pocket vuodelta 1989. Polly Pocket -leluja on edelleen saatavilla ja nykyään niitä valmistaa Mattel. Muistutetaan vielä, että Shopkins on Moose Toysin lelusarja ja näin ollen Lil' Secrets ei liity millään muulla tavalla Polly Pocketiin. Vain lelun idea on sama.

2018 kun Shopkins Lil' Secrets -lokerikot tulivat myyntiin, oli jo useamman vuoden ajan ollut muodissa 80- ja 90-luku, ja etenkin näihin aikakausiin liitetty söpöys, taikatyttösarjat, pastellinvärit ja lelut. Lokerikko alkoi olla aika kaukana alkuperäisestä Shopkinsien ideasta, mutta ajan trendiin se sopi täydellisesti. Ehkä johtuen juuri siitä, miten selvästi mentiin trendin mukana, minä päätin, etten osta yhtäkään lokerikkoa uutena. Kun trendi päättyy, saan kaikki lokerikot kirpparilta - ja kappas vain! Nyt minulla on niitä jo yhdeksän. Myönnettäköön, että suurimman osan lokerikoistani ostin yhdestä ja samasta kirppispöydästä. Vaikeaa lokerikkojen keräämisestä tekee se, että niiden mukana pitäisi tulla pieni hahmo ja tämän Shopkins. Pienen kokonsa takia nämä on tuomittuja katoamaan. Nyt kun olen saanut katsella kaikkia yhdeksää lokerikkoa ihan kädestä pitäen, niin minusta ne ovat valtavan nättejä. Jokaisella lokerikolla on oma teemansa ja lokerikoissa on paljon pieniä yksityiskohtia ja liikkuvia osia. Valokuvasin tähän alle muutaman suosikkini:

So Sweet Candy ja Donut Stop

Pretty Petals ja Pretty Paws

Kindi Kidsien rintamalla löysin kirpparilta Lippy Lulu -hahmon, kuka on kosmetiikkaan ja kauneudenhoitoon erikoistunut Shoppie. Hänestä ei ole olemassa isoa Kindi Kids -nukkea, vaan ainostaan pari erilaista pikkunukkea. Minulta löytyy myös Lippyn lokerikko, joka hahmon teeman mukaisesti esittää kauneussalonkia.

Joskus kirpputoreilla voi käydä niin hyvä tuuri, että löytää nukkeja avaamattomissa pakkauksissa. En yleensä mainitse nukkejen hintaa täällä blogissa, mutta näistä kahdesta kerrottakoon, että molemmat pakkaukset maksoivat minulle yhteensä yhden euron. Kannatti kaivella se lelukoppa pohjaan asti!

Molemmat Lil' Shoppie -nuket kuuluvat Shopkins Happy Places Royal Trends -julkaisuun, jonka teemana on kuninkaalliset. Kummastakaan hahmosta, Queen Beehave ja Rowen Ruby, ei ole saatavilla muita versioita. Pakkauksen mukana tulee lisävaate, jonka nukelle voi pukea. Tässä tapauksessa jäin kyllä kaipaamaan edes yhtä Shopkinsia, jonka olisi voinut tulla pakkauksen mukana.

Pienistä nukeista isompien Shoppie-nukkejen pariin. Jenni Lantern (2019) kuuluu Lil' Secrets -sarjaan, eli hänen mukanansa ei tule Shopkinsia, vaan pieni lokerikko pienellä nukella varustettuna. Koska ostin nuken kirpparilta, muutama osa oli päässyt häviämään mm. nuken jalusta, lokerikkoon tarkoitettu pinkki kaulanauha ja myös itse lokerikko oli vähän kärsinyt vahinkoa. Näistä huolimatta nukke on aivan erinomaisessa kunnossa! Lokerikon lisäksi nuken mukana tulee kasvoille laitettava naamio ja paperinen lappu, joka on kutsukortti Jennin pyjamabileisiin.

Joulukuussa sain kaksi eri nukkea lahjaksi kahdelta eri henkilöltä!

Ensimmäiseksi esittelen Popette's Popcorn Stop -leikkisetin. Huolimatta siitä, että se oli vielä pakkauksessa, kyseessä ei ollut mikään uutuustuote. Popette's Popcorn Stop on julkaistu vuonna 2016, eli melkein kymmenen vuotta sitten! Settiin kuuluu Shoppie Popette, viisi Shopkinsia, popcornin tekemiseen ja tarjoilemiseen tarvittavia juttuja, VIP-kortti, hiusharja sekä jalusta, johon nuken saa seisomaan. Huvittavana yksityiskohtana huomasin, että tähän settiin yhdistetään erikseen myytävä turkoosi suolasirotin C.Salt. Minulla on lojunut sellaisia peräti kaksi kappaletta hyllyn kulmalla ties kuinka monta vuotta. Nukke on julkaisulleen tyypilliseen tapaan selkeästi teemoiteltu ruoan mukaan ja käsivarret liikkuvat vain olkapäästä. Erityisesti kiinnitin huomiota Popetten värikkäisiin ja yksityiskohtaisiin hiuksiin. Kampaus on upea ja todella siististi laitettu!

Toinen nukkejoululahja tuli täydellisenä yllätyksenä. Kun kurkkasin pakettiin, luulin siellä olevan peruukki, mutta iso läjä värikästä hiusta olikin kiinni jossakin. Paketista putkahti esiin Blythe-nukke. Blythe on alunperin yhdysvaltalaisen leluyhtiö Kennerin nukke, jonka juuret ovat lähtöisin 70-luvulta. Nykyään Blythe on Yhdysvalloissa leluyhtiö Hasbrolle kuuluva tavaramerkki. Länsimaissa kuuluisin Blythe lienee Littlest Pet Shop -animaatiosarjan päähenkilö Blythe Baxter, kuka on alunperin ollut Blythe-nukke. Yhdennäköisyyttä on vaikea havaita, mutta kun katsoo vuoden 2010–2011 leikkisettejä, niin siellä selvästi pieni Blythe-nukke seikkailee eläinystäviensä kanssa. Japanissa Blythet ovat olleet suosittuja nukkeja 2000-luvun alusta lähtien. Tällöin nukkeja valmisti silloinen Takara, nykyinen Takara Tomy. Vuodesta 2021 lähtien Blythe-nukkeja on valmistanut japanilainen Good Smile Company. Tässä vaiheessa näen tarpeelliseksi mainita, että nykyään Blythe-nukkeja ei ole tarkoitettu lasten leluiksi. Niitä keräilevät, kustomoivat ja valokuvaavat lähinnä aikuiset ihmiset.

Minun joululahja Blytheni oli selvästi tullut second handin kautta. Hänen tukkansa oli takussa ja ihossa näkyi yksittäisiä kulumisen merkkejä. Hänellä oli paita, kengät ja säärystimet, mutta ei housuja. Blythe kaipasi uutta alkua ja parempaan paikkaan hän ei olisi voinut saapua! Joulun aikana pesin ja huolsin sekä itse nuken että nuken hiukset. Päivi ompeli Blythelle hänen ensimmäisen asunsa, joka on kuvassa näkyvä merimiespaita, leivosteemainen hame ja tähän sopivat rusetit ja säärystimet. Minä maalasin Blythen kengät sopimaan paremmin tähän asukokonaisuuteen ja askartelin hänelle macaron-laukun ja korut. Nukke sai itsellensä myös nimen ja tästä lähin kutsumme häntä Robiniksi.

Isojen "Neo Blythe"-nukkejen erikoispiirre on niiden takaraivosta pilkottava vetonaru. Kun narusta vetää, nukke sulkee silmänsä ja kuuluu vaimea naksahdus. Kun narua löysää, nukke avaa luomensa ja silmät ovat vaihtuneet. Blythellä on neljät eri silmät, jotka kaikki ovat tyypillisesti eri väriä ja katsovat eri suuntiin. Joskus vetonaru saattaa napsahtaa poikki tai siinä oleva solmua aueta, kuten Robinin tapauksessa oli käynyt. Tällöin nuken pään voi ruuvata auki ja virittää narun uudelleen kiinni.

Robinin helman alla on tyllihame

Kun luin Blythe-nukeista korostui, että niiden kustomointi on todella yleistä. Blythejä myydään ns. valmiina nukkeina, jolloin setistä löytyy kaikki vaatteita myöten. Mutta ilmeisesti Blythejä voi ostaa myös riisutumpina versioina, jolloin vapautta valita mm. nuken vaatteet jää enemmän. Nuket kasvot voi käsitellä uudelleen esimerkiksi hiomalla ja/tai maalaamalla, ja vaihtamalla silmäripset ja/tai silmät. Sen sijaan hiukset on vaikeampi juttu. Blytheillä ei ole peruukkeja, vaan hiukset on kiinni päälaessa. Kampauksen vaihto vaatii koko päälaen vaihtamisen tai sitten tukka täytyy leikata kokonaan pois, jotta peruukki mahtuu päähän. Robinin mukana tuli runsaasti vaihtokäsiä ja yleisesti ottaen nuken pystyy nyppimään todella pieniin paloihin ja kokoamaan uudelleen. Tämä mahdollistaa myös sen, että Blythen vartalo taipuu ja kääntyy moneen suuntaan, mutta seisomaan nukke ei pysty ilman tukea. Pää on yksinkertaisesti liian iso ja painava. Nukke pysyy pystyssä vain jalustassa tai tuettuna nojaamaan johonkin. Tästä syystä, kun kävimme ensimmäistä kertaa valokuvaamassa Robinia kahvilassa, hän istui seisomisen sijasta. Toivottavasti seuraavassa nukkepäivityksessä näimme Robinin seisomassa jonkinlaisessa jalustassa.

Robinin jääkarhun nimi on Terry

Ensi kertaan!

Terveisin,

Satu