Heurekan jättimäiset dinosaurukset

Tervetuloa lukemaan blogia
HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!

Viime viikolla minulla oli talviloma. Vapaaviikon suunnitelmat olivat suurin piirtein ”koulutöiden tekoa ja jotakin”. Jotakin tarkoitti, että olisi kiva lähteä käymään jossakin. Joten 26.2. tiistaina lähdimme käymään Helsingissä! Matkustimme junalla Tikkurilaan ja menimme Heurekaan katsomaan Jättimäiset dinosaurukset -näyttelyä. Dinot Heurekassa herätti meissä 90-luvun fiiliksiä ja kuka ei haluaisi nähdä dinosauruksia? Ulko-ovilla selvisi, että moni haluaa nähdä dinosauruksia. Jono ulottui ulos asti.

Kohtuullisen jonottamisen jälkeen pääsimme katsomaan näyttelyä. Koko perheelle sopiva näyttely koostuu elinympäristöön sijoitetuista dinosaurusroboteista, dinosauruksien luurankojen kopioista sekä fossiileista. Näyttely ei ollut niin suuri mitä olimme odottaneet, mutta se oli todella kivasti toteutettu! Vuorokauden ajat ja sääilmiöt vaihtuivat näyttelysalissa valojen ja videokuvan voimin. Taustalla soi luontoääninauha ja dinosaurukset pitivät hiljaista ääntä – eli ei tarvinnut pelästyä ulos nahoistaan, kun äkkiä tyrannosaurus alkaakin karjumaan selkäsi takana.

Hitusen harmitti se, miten kehnosti yleisvalokuvia näyttelytilasta sai. Tietenkin näyttelyn katseleminen, kokeminen ja dinosauruksista oppiminen on valokuvausta tärkeämpää, mutta älypuhelin aikakaudella ihmiset tykkäävät ottaa valokuvia. Näyttelytila oli vähän ahdas, mutta tämä myös voimisti tunnelmaa siitä, että olet esihistoriallisessa metsässä dinosaurusten keskellä. Ja ehkä parempi, ettei näyttelystä saa tyhjentäviä valokuvia: Kannattaa mennä kokemaan itse eikä pelkästään tyytyä katselemaan muiden valokuvia! Jättimäiset dinosaurukset -näyttely on esillä aina 15.3.2020 asti.

Dinosaurusten katselun lisäksi Heurekassa pääsee hoivaamaan aivojaan. Aivot narikasta! -näyttelyssä mm. ratkaistaan ongelmia, tanssitaan, pelataan, tehdään käsitöitä ja tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti aivoihin. Näyttelyyn osallistutaan joukkueena. Tiimi saa näyttelyalueen narikasta aivot mukaansa, ja näitä aivoja kehitetään suorittamalla erilaisia tehtäviä näyttelyalueella. Meidän joukkue kehitti myös luovuutta, koska aivomme osasi lentää ja yritti ottaa ihmiskehoja hallintaansa. Aivot on pakollinen osa seikkailua, koska pelit aktivoituivat asettamalla aivot niille tarkoitetulle jalustalle. Saimme kuulla, että narikasta poimimamme aivot on aikuisen ihmisen aivojen kokoiset ja painoiset. Aivot painoivat yllättävän paljon. On vaikea kuvitella meidän kantavan jotain niin painavaa päämme sisällä joka päivä. Kannattaa varautua hyvillä kengillä, koska tällöin voi juosta nopeammin mielenvaltaaja aivoja karkuun pelaaminen onnistuu helpommin.

Kokonaisuudessaan päivä Heurekassa oli kiva <3.

Näillä positiivisilla viboilla kohti kouluviikkojen haasteita.

Terveisin,

Päivi

Turkoosia, violettia ja kakkubuffet

Hei ja tervetuloa blogiimme

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämä päivitys ei tarjoile mitään uutta, koska kaikki kuvissa nähtävät vaatteet olen esitellyt jo aikaisemmin blogissa. Siispä vaatteiden sijaan voin kirjoittaa vaikka talvilomasta!

Kun asuimme Savonlinnassa, totuimme salonkikahviloihin, jollaisia emme toistaiseksi ole Kouvolasta löytäneet. Kouvola paikkasi salonkikahviloiden puutetta kahviloilla, joissa on viikonloppuisin kakkubuffet. Savonlinnassa ei ole kakkubuffetia, mutta siellä voi saada englantilaisen iltapäiväteen. Sinun siirtosi Kouvola.

Lauantaina aloitimme talviloman suunnistamalla Kouvolan keskustassa sijaitsevan Ramin konditorian kakkubuffetiin. Valitettavasti valokuvia herkullisista kakuista ei ole näyttää. Yritimme leikata kakkupalat siististi ja laskea lautasillemme sillä tavalla valokuvaus-nätisti. Lopputulos näytti lautaselle paiskatulta kaurapuurolta. Onneksi tämä asia ei vaikuttanut kakkujen makuun. Blogistamme saa sellaisen kuvan, että olisimme suuria kakkujen ystäviä, mutta itse asiassa tykkään enemmän suolaisista makeisista. Koska sipsi- ja salmiakkibuffetia ei ole vielä vastaan tullut, kakkubuffaan on tyytyminen.

Myöhemmin viikolla jatkoimme talvilomaseikkailujamme, kun ystävämme saapui kylään Kouvolaan. Juhlimme pienimuotoisesti hänen synttäreitänsä ja kävimme katselemassa Kouvolan kauppoja. Menimme myös Tiedekeskus Heurekaan, jossa on parhaillaan käynnissä dinosaurusnäyttely. Tarkemmat kuulumiset Heurekasta ja sen dinosauruksista tulevat omaan päivitykseensä. Sitä ennen valokuvia kakkubuffetin asukokonaisuudestani:

Turkoosi paita: Iron Fist

Neuletakki: Kutomo Holopainen Oy (80-luvulta)

Violetti hame: Hell Bunny

Hattu ja laukku: Kirpputoreilta

Terveisin,

Satu

Desucon Frostbite 15.-17.2.2019, Lahti

Tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!

Desucon Frostbite järjestettiin nyt jo 8. kerran Lahdessa, Sibeliustalossa. Kolme päivää kestävä Frostbite on japanilaisiin animaatioihin ja sarjakuviin (anime ja manga) erikoistunut harrastetapahtuma, jonka järjestää Kehittyvien conien Suomi ry. Noin 2700 kävijän tapahtuma on Suomen suurimpia japanilaisen populaarikulttuurin tapahtumia. Frostbite on pääsymaksullinen ja sen ikäraja on 18 vuotta. 

Frostbiten pääpaino on laadukkaassa anime- ja manga-aiheisessa puheohjelmassa. Luentosalien ulkopuolelta löytää aiheeseen sopivan myyntipöytäsalin, taidekujan ja kirpputorin. Pelejä pääsee kokeilemaan japanilaisista lautapeleistä erilaisiin konsoleihin ja tanssi- ja rytmipeleihin. Animehuoneessa voi viettää aikaa katselemalla japanilaisia animaatioita, karaokessa laulaa sen animen avauslaulun mitä ei löydy lähikuppilan karaokelistoilta, kuvauspalvelussa ikuistaa päivän asukokonaisuuden ja syödä pikkupurtavaa Frostbiten meido- ja butlerkahvilassa. Cosplay on edustettuna useiden kävijöiden asuissa ja pääsalin pukukilpailuissa. Ja ennen jokaista pukukilpailua on aina backstage.

Lauantaina noin klo 11.50 seisoimme backstagella, puvut kainalossa, valmiina aloittamaan coni backstage päivän. Frostbite avasi ovensa jo perjantaina, mutta koska meillä ei ollut mitään erityistä syytä saapua paikalle jo silloin, tulimme vasta lauantaina. Lauantaina the syy saapua paikalle oli European Cosplay Gathering 2019 Suomen karsintakilpailu.

European Cosplay Gathering (ECG) on suuri eurooppalainen cosplaykilpailu, johon osallistuu 15 maata. Jokainen maa lähettää karsintakilpailun kautta edustajan yksilösarjaan ja joukkuesarjaan (2-3 henkilöä). Finaalit kisataan heinäkuussa Pariisissa Japan Expo -tapahtumassa. Suomi on ollut mukana ECG:ssä vuodesta 2016 lähtien. 2018 me edustimme Suomea joukkuesarjassa. Sijoituksia ei tullut, mutta joukkueemme voitti kunniamaininnan parhaimmista peruukeista. Tapana on, että edellisen vuoden edustajat valitsevat kilpailijat seuraavalle vuodelle. Toisin sanoen Frostbitessä tärkein tehtävämme oli tuomaroida Suomen ECG karsintakilpailu.

Vielä ennen joulua puhuimme uusista cosplayasuista, mutta koulutöiden ylivoiman alla puheiksi ne jäivät. Valmistauduimme Frostbiteen noin viikon verran. Sinä aikana laitoimme edustuskuntoon ECG 2018 finaaliasumme, jotka olivat animesta Beyblade G-Revolution Julia Fernandez ja Raul Fernandez. Backstagen pukuhuonekäytäntö oli hiukan epäselvä, ja lopulta päädyimme yhteen huoneeseen vaihtamaan vaatteitamme. Tämä yksi huone oli kuitenkin unelma, koska siellä oli tilaa, kokovartalopeili, kylpyhuone, hiljaisuutta ja vain me kaksi.

ECG kisaajien tuomarointi kesti kolme tuntia. Tuomaristoon kuului meidän kahden lisäksi ECG 2018 Suomen yksilösarjan edustaja Faroni ja cosplaykonkari Iris Rönkkö. Joukkuesarjassa oli neljä ryhmää ja yksilösarjassa kahdeksan kilpailijaa. Tuomarointi kesti noin 10 min per osallistuja ja tapahtui erillisessä huoneessa, jossa tuomarointihetkellä oli paikalla vain tuomaristo ja kisaaja/joukkue. Arvioinnissa annettiin pisteitä pukujen toteutuksesta, näytöksestä ja huomioimme myös kilpailijan edustavuuden = olisiko henkilö valmis suureen finaalikoitokseen. Kilpailun kansainvälisyyden huomioiden tuomarointi tapahtui englanniksi. ECG:hen hakiessa on tärkeää muistaa, että mm. puvusta ja näytöksestä saa yhtä paljon pisteitä, ja puvussa arvostetaan monipuolisten tekniikoiden käyttöä. Frostbiten ECG säännöt ja pisteytyksen voi lukea täältä, ja ECG finaalien säännöt ja pisteytyksen täältä.

Lauantai oli backstage päivä, koska pyörähdimme conin puolella ainoastaan syömässä. Tämän jälkeen rauhoittumista lavaosuuteen. Teknisten ongelmien vuoksi lauantain cosplaykilpailut pääsivät starttaamaan hiukan myöhässä, mutta se ei menoa hidastanut. Ensimmäiseksi tulivat ECG kisaajat näytöksineen, ja tämän jälkeen Frostbiten pukukilpailun osallistujat. Emme tosin nähneet heitä, koska heti jahka viimeinen ECG näytös oli päättynyt, suunnistimme takaisin backstagelle päättämään sijoituksista. Suomen ECG karsinnassa jaetaan vain kaksi palkintoa: Voittaja ja runner up.

European Cosplay Gathering 2019 Suomen edustajat ovat...

Photo by Jenni Suominen. Kuvan lähde Conikuvat.fi

...yksilösarjassa Veeraton.

Photo by Jenni Suominen. Kuvan lähde Conikuvat.fi

...ja joukkuesarjassa Reta ja Nani.

Photo by Jenni Suominen. Kuvan lähde Conikuvat.fi

Voittajat ja runner up -palkinnon saaneet kilpailijat.

Jahka kilpailu oli paketissa ja palautteet annettu, kello oli jo lähempänä yhdeksää. Vaikka päivä oli pitkä ja raskas, oli se silti mukava ja sujuva. Ajelimme takaisin Kouvolaan nukkumaan kunnon yöunet omassa sängyssä - eli heräsimme 6.30. Satu oli saanut viikolla flunssan ja sunnuntaina se herätti hänet järjestämällä kunnon päänsäryn. Tulipahan herättyä riittävän aikaisin miettimään mitä pukee tänään päällensä. Kuten tuolla ylempänä lukee, kiitos koulun, conit ja cosplay eivät ole olleet päällimmäisenä mielessä.

Huolimatta aamun kolotuksista, saavuimme Frostbiteen lähempänä puolta päivää. Jos joku nyt huolestuu kuinka sairaana Satu tuli coniin, niin aamun edetessä päänsärky parani ja hän oli ihan voimissaan tapahtuman aikana. Satu otti päivän rauhallisemmin ja oli pukeutunut tästä päivityksestä tuttuun asukokonaisuuteen.

Sunnuntaina lähinnä hengailimme, juttelimme ihmisten kanssa ja tutkimme myyntipöytäsalin valikoimaa. Mukaan tarttui aikaisemmin esitelty figuuri ja päivityksen aloituskuvassa näkyvät pienet Inazuma Eleven Ares -hahmot. Inazuman uusimmat jaksot pyörivät parhaillaan Japanissa, mutta Suomessa fanikuntaa on nähtävästi niin vähän, ettei oheistuotteita juurikaan näy myyntipöydissä. Siksi pienenkin figuuri löytäminen oli iloinen yllätys!

Sunnuntaina Päivi oli pukeutunut itse suunnittelemaansa ja valmistamaansa asuun Primus Apollon. Hän valitsi tämän asun, koska koki puvun olevan ulkoilutuksen tarpeessa. Viimeksi Primus nähtiin conissa vuonna 2015, mutta viimeksi käytössä asu oli 2017 ja viime keväänä Primus Apollonin puku oli näytillä koulun näyttelyssä.

Reissun opetuksia:

- Tavaroiden pakkaaminen autoon kannattaa aloittaa ajoissa.

- Älkää menkö sairaana coniin. Jos tauti pahenee, kaikesta tulee kidutusta. Kuvitelkaa miten pahalta tauti tuntuu kotona. Miten pahalta mahtaa tuntua lattiamajoituksessa, conihälinässä tai täpötäydessä junassa?

- Cosplayasuaan kannattaa tarkastella kriittisesti aamulla hyvin nukutun yön jälkeen - ei illalla tai yöllä väsyneenä, tunteet pinnassa ja nälkäisenä.

Terveisin,

Päivi ja Satu

Peppa-Mint ja italialaista jäätelöä

Hei ja tervetuloa blogiimme

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä piparminttuilee jälleen kerran!

Tässä päivityksessä huristelemme skootterilla italialaisen jäätelön pariin, kun Shoppies-nukkesarjasta saapuu esittelyyn ujo jäätelönmyyjä Peppa-Mint. Tämä versio Peppasta on osa World Vacation -sarjaa ja matkan kohteena on Italia. Verrattuna muihin World Vacation -sarjan nukkeihin, tästä kokonaisuudesta ei minulle tule mieleen Italia. Yleensä nukkejen matkailukohdetta pyritään edes jollain tapaa korostamaan joko värivalinnoissa tai vaatekappaleissa, mutta Peppa näyttää ihan vain jäätelönmyyjältä. Italialainen teema nukkeen tulee gelato-jäätelöstä (pakkauksessa gelati), joka on suosittu italialainen herkku. Jos pakkauksen nimestä poistettaisiin sana "gelati", ei pelkkien Shopkins-jäätelöiden perusteella pystyisi sanomaan, ovatko nämä gelato-jäätelöitä vai ihan vain jäätelöitä. Mietin myös, kuinka tuttu sana gelati on esimerkiksi tuotteen kohderyhmälle, lapsille, ja kuinka moni aikuinen on ajatellut sanan tarkoittavan gelatiinia.

Jos unohdetaan väkisin väännetty Italia teema, on Peppa skootterinsa kanssa todella kiva kokonaisuus. Värimaailma on minusta hurmaava ja jäätelö teemana näkyy selvästi sekä nukessa että skootterissa toistamatta aikaisempien Peppojen ulkonäköä. Tuskailen aika paljon nukkejen hiusten kanssa yrittäessäni pitää ne edes jollain tapaa oletetulla kampauksella, miksi arvostan lujasti kiinnitettyjä hiuspalloja Peppan pään sivulla. Ihmetystä herättää pakkauksen mukana tullut hiusharja, koska jos Peppan hiuksia ei aio avata, mitä tuolla harjalla tekee? Olisin toivonut tarttumaotetta Peppan käsiin, koska nyt pieniä jäätelöitä ei saa hänelle käteen, kämmenet vain nojaavat skootterin sarviin ja (isohko) jäätelökauha pysyy juuri ja juuri kädessä. Sekä nukke että tarvikkeet pysyvät kuitenkin tukevasti skootterin kyydissä. Kokonaisuus oli siisti ja kunnossa pakkauksesta poistettaessa (tulevissa päivityksissä koskien uusia nukkeja selviää, etten aina ole yhtä onnekas ostosteni suhteen).

Peppa pääsee muiden Peppojen joukkoon keskustelemaan jäätelöbisneksestä. Aikaisemman päivitykseni koskien Peppaa voi lukea TÄÄLTÄ. Tässä kohtaa tarkkasilmäisimmät voivat tehdä havainnon koskien ensimmäistä versiota Peppasta. Aikaisemmin minulla oli kirpputorilta ostettu, hieman leikityn näköinen, Peppa. Sain kuitenkin tilaisuuden ostaa hyvin pidetyn Peppan, kenelle kuuluu kaikki hänen alkuperäiset tavarat. Jos voin saada nuken uutena tai melkein uutena, valitsen aina mieluummin tämän vaihtoehdon. Vanha Peppa on edelleen tallessa ja halutessaan sitä voi kysellä sähköpostini kautta.

Terveisin,

Satu

"I have issues!"

Tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!

Kun kuvailen tapaani pukeutua, käytän usein sanaa "sarjakuvamainen". Sarjakuvia on paljon erilaisia, mutta toivon "sarjakuvamaisesta tyylistä" tulevan mieleen jotakin värikästä, leikkimielistä ja epänormaalia. Minun kohdallani sarjakuvamaiseen tyyliin kuuluu myös paljon yksityiskohtia ja ehkä jopa sarjakuvahahmojen kuvia. Pidän sarjakuvamaisesta tyylistä, koska pidän sarjakuvista ja animaatioista! Tämän päivityksen tähti on Bart Simpson -aiheinen asukokonaisuuteni, joka sisältää sekä valmisvaatteita että muunneltuja vaatekappaleita. Bart Simpson on henkilö yhdysvaltaisesta animaatiosarjasta The Simpsons. Simpsoneja olen katsonut televisiosta niin kauan kuin muistan, miksi Bart Simpsoniin hahmona liittyy häivähdys lapsuuden huolettomuutta suoraan 90-luvulta.

Tee-se-itse piirroshahmoin koristeltu vaatekappale syntyy helposti: Kerää kaikkea mahdollista piirroshahmoon liittyen, kuten kangasmerkkejä, pinssejä, pieniä leluja, kirpputoreilta vaatteita joissa on hahmon kuvia... Ei haittaa vaikka vaate olisi sinulle liian pieni, koska tarvitset vain kuvan. Tämän jälkeen somista kaikki keräämäsi materiaali yhteen vaatekappaleeseen. Näin syntyi asukuvissa näkyvä Bart farkkupaita. "Tein itse" -henki saa näkyä lopputuloksessa. Halusin paitaan harkittua outoutta, miksi se on ylösalaisin ja helma huolittelematta. Paidan viimeistelee selkään ripustettu kuva "I have issues - minulla on ongelmia". Kaiken materiaalin mättäminen paidan vasemmalle puolelle tekee yläosasta hauskasti epätasapainoisen, mutta tätä täydennetään oikealla kyljellä roikkuvilla pienillä pehmoleluilla. 

Terveisin,

Päivi

ArtFX J Yu-Gi-Oh! Marik Ishtar figuuri

Hei ja tervetuloa blogiimme

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä kirjoittelee!

Desucon Frostbite tapahtui viime viikonloppuna. Virallista con-raporttia odotellessa tutustukaamme conissa tehtyyn ostokseen, joka on Yu-Gi-Oh! sarjasta Marik Ishtaria esittävä figuuri. Kyseinen figuuri on ostettu Urumin myyntipöydästä. Samalla reissulla mukaan tarttui myös kuvassa näkyvät kolme pienen pientä Inazuma Eleven -avaimenperää. Sunnuntai conissa oli raskas, koska loppuviikosta iskenyt flunssa yhdistettynä pitkään lauantaipäivään alkoi vaatia veronsa ja jaksaminen oli kortilla. Vuosien ajan kaivatun figuurin löytäminen nosti kummasti mielialaa loppuconin ajaksi!

Yu-Gi-Oh! on sarjana hyvin lähellä sydäntäni ja etenkin Marik on suuri kestorakkauteni kohde. Olen tiennyt teoksen teini-ikäisestä lähtien (se anime, jossa päähenkilöllä on hassu tukka ja siinä pelataan korteilla), mutta varsinaisen sarjaan tutustumisen aloitin vuonna 2012. Tällöin huomasin, että Yu-Gi-Oh! sarjakuvaa pystyi lainaamaan paikallisesta kirjastosta, jolloin päätin nyt olevan hyvä tilaisuus tulla tutuksi tämän klassikon kanssa. Mangasarjaan tarttuminen johdatti kokonaisen Yu-Gi-Oh! universumin pariin, joka on suuresti iloa elämääni tuonut kaikki nämä vuodet. Nykyisin Yu-Gi-Oh! mangasarja löytyy myös omasta sarjakuvahyllystä. 2012 tein cosplayasun Marikista. Jos minun pitäisi tehdä uudestaan jokin vanhoista cosseistani, niin ehdottomasti tekisin Marikin!

Ja sitten figuurin pariin: Tämä figuuri perustuu animessa nähtävään versioon Marikista. Mangassa hänen asunsa on hieman erilainen. Pakkauksen mukana tulee vaihto-osia, joilla voi muunnella kokonaisuutta. Mielestäni joskus figuurien mukana tulee aivan turhia vaihto-osia, mutta nämä tukevat Marikin hahmon olennaisia piirteitä, miksi olen hyvin tyytyväinen niihin.

Kuvio Marikin selässä on siis olennainen osa hahmoa *köh*. Siksi vaihto-osissa on myös paidaton ylävartalo.

Marikin figuuri on osa Yu-Gi-Oh! hahmoja esittävää figuurisarjaa. Kaikki perustuvat Battle City Tournamentin tapahtumiin animessa. Seto Kaiban (valkoinen takki) olemme ostaneet kesällä 2013 ja Yami Yugin (the hassu tukka) syksyllä 2014.

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogissamme kahdesta vitriinistä, joista toisessa on söpöt ja pastellinväriset tavarat ja toisessa tummat ja ei niin söpöt tavarat. Alla olevassa kuvassa nyt näkyy tämä ei niin söpöjen tavaroiden vitriini. Pidän tästä vitriinistä kovasti, koska se itse asiassa kertoo mielenkiintomme kohteista enemmän kuin söpöjen asioiden vitriini, joka koostuu pääsääntöisesti kauniiksi mieltämistäni esineistä. Tykkäämme ilmaista faniuttamme tavaroiden muodossa, mutta tarvetta keräillä fanitavaraa nopeasti tai paljon emme ole juurikaan tunteneet. Kuluneiden vuosien aikana on moni tavara tästä vitriinistä myyty pois, mutta tilalle on tullut paljon sellaisia tavaroita, jotka ilahduttavat myytyjä enemmän. Meidän ei ole tarve omistaa jokaista oheistuotetta jos se yksi, minkä juuri halusimme, riittää saamaan meidät onnelliseksi.

Terveisin,

Satu

Vastavärit ja flamingo nimeltänsä Gilda

Hei ja tervetuloa blogiimme

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

Tämä päivitys tulee koostumaan vastaväreistä ja flamingosta. Aloitetaan vastaväreistä:

Kuvassa näkyvää asukokonaisuutta käytän aina silloin, kun minun pitäisi olla jossain suht edustavan näköisenä. Asu menee päälläni niin ilman meikkiä kuin myös tosi laittautuneena (kuten tässä päivityksessä). Kuljettuani viikonpäivät tyytyväisenä turkoosissa ja lohenpunaisessa kokonaisuudessani eräs henkilö kysyi, olenko tarkoituksella valinnut vaatteeni vastavärien mukaisesti. Vastavärien idea on yksinkertaisesti selittynä se, että asetettaessa vastavärit rinnakkain, niiden oma väri korostuu. Vastauksena kysymykseen en ollut tullut ajatelleeksi asiaa. 

Minulla on turkooseja vaatteita, koska pidän turkoosista väristä. Lohenpunaiset vaatteet ovat eksyneet kaappiini siksi, koska halusin itselleni hihattoman korkeakauluksisen neulepaidan pitkällä helmalla. Paita sopii päälle sellaisenaan tai kuvan mukaisesti muiden vaatteiden alla pidettäväksi. Lohenpunaisessa paidassa on vetoketju, jolla kauluksen leveyttä ja korkeutta voi säädellä. Minulla oli tämänkaltainen paita (väriltänsä ylläpipylläri turkoosi), mutta ahkeran käytön jälkeen paita meni sen verran huonoon kuntoon, että minun piti etsiä uusi. Toiveideni mukaista paitaa oli vaikea löytää ja lopulta ainoa vastaava neule oli lohenpunainen. Jotta paidan ei tarvitsisi olla ainoa lohenpunainen vaate kaapissani, olen etsinyt sen seurauksi mm. pipon ja kengät (jotka ovat paljaalla silmällä katsottuna enemmän roosan väriset kuin lohenpunaiset, mutta sopivat paidan kanssa yhteen joka tapauksessa). Neule on turkoosin Iron Fistin Halinalle paidan paras kaveri, koska Halinalle paidan helma on häiritsevän lyhyt. Tämä on myös hyvin pitkälti selitys sille, miksi käytän tätä väriyhdistelmää: jokin pitkähelmainen ja ihonmyötäinen vaate oli hyvä saada Halinalle paidan alle. Vastavärit lopputuloksessa on täyttä sattumaa.

Seuraava aiheemme on Gilda, eli tuo lohenpunainen flamingoreppu. Joulun alla näin kuvan Tyn isosta flamingo pehmolelusta. Flamingo oli todella huvittavan ja söpön näköinen, mutta en mielelläni ottaisi nurkkiimme pyörimään enää yhtään ylimääräistä pehmolelua. Tammikuussa siskoni vieraili Helsingissä ja hän toi minulle lahjaksi käytännöllisemmän version Tyn flamingo pehmolelusta: flamingorepun!

Flamingoreppu on virallinen osa turkoosit, lohenpunaiset ja turkoosi-lohenpunaiset laukut kokoelmaani. Sain repun mukana Tyn virallisen lapun, jossa luki flamingon nimen olevan Gilda ja: "Minä tykkään kertoa vitsejä ja hassutella, olen paljon hauskempi kuin veljeni Billy! Olen syntynyt 26. päivä helmikuuta."

Kukakohan tämä Gildan veli Billy oikein on?

Ensi kertaan!

Terveisin,

Satu