sunnuntai 22. lokakuuta 2023

Rauma 2023 osa 2/2

Tervetuloa blogiin
HELMIÄ JA KETJUJA!


Ja tervetuloa lukemaan Raumaa koskevan päivityssarjamme toista osaa! Ensimmäisen osan voi lukea tästä linkistä. Matkustimme Raumalle elokuun lopussa ja vietimme noin kaksi päivää kaupungissa. Ensimmäisenä päivänä hengailimme vanhassa kaupungissa ja katselimme nähtävyyksiä. Toinen päivä valkeni synkkänä ja sateisena, mutta onneksi olimme suunnitelleet sisätiloihin sopivaa ohjelmaa. Siitä huolimatta sateenvarjo oli pakollinen asuste. Aamulla laittauduimme valmiiksi ja heti ensimmäiseksi kelluimme majoituksemme lähellä sijaitsevaan kangas- ja ompelutarvikeliikkeeseen Jätti-Rätti. Todella virkistävää, että kaupungissa on muitakin kangaskauppoja kuin vain perinteinen Eurokangas.

Jätti-Rätti


Raumalla on hyvät oltavat käsityöharrastajille. On laaja kangaskauppa täynnä erikoisempiakin ompelutarvikkeita ja vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Mantin Maailmassa on lisää välineitä ja materiaaleja. Jätti-Rätistä Päivi osti mm. leopardikuvioista kangasta tilaustyöhön. Ompeluostoksilta huuhtouduimme parille kirpputorille, ja sieltä päivän pääkohteeseen: Rauman Merimuseoon.


Alun perin merikouluna toiminut Rauman Merimuseo on huomiota herättävä rakennus: Siihen kuuluu torni. Kotisivun mukaan "laaja perusnäyttely sekä vaihtuvat näyttelyt esittelevät raumalaista purjemerenkulkua, merenkulun opetusta, merimiehen elämää sekä merillä että maissa ja laivanrakennusta." Merimuseoon meidän kanssamme purjehti myös Lara, Freaky Angel -blogin kirjoittaja ja Rauman matkaoppaamme. Tuskin olisimme edes osanneet harkita kohdetta ilman hänen matkavinkkiään.








Olemme aikaisemmin vierailleet Kotkassa Vellamossa ja siihen verrattuna Rauman Merimuseo on pieni, mutta todella kauniisti toteutettu näyttely. Modernin Vellamon rinnalla hyvällä tavalla vanhanaikainen rakennus ja sen salit ovat esteettisiä ja huikean valokuvauksellisia. Etenkin lapsiperheille kohde sopii hyvin. Näyttelyiden katselemisen lisäksi museossa pääsi kokeilemaan JENNY II navigointisimulaattoria. Laitoimme Päivin asialle, koska omien sanojensa mukaan hänellä on kokemusta laivan ohjaamisesta: Olihan hän ajanut auton Raumalle maanantain kaatosateessa. Se lasketaan valtamerialuksen ohjaamiseksi. Toisaalta jos oli aikaisemmin päivällä nähnyt miten hän yritti pysäköidä auton tienlaitaan, Päiville ei kannattaisi uskoa edes soutuvenettä. Olemme myös pahoillamme siitä hyvästä, että yritimme näytellä lokkien ääntä ja kiljuimme toisillemme tajuamatta, miten pieni rakennus museo on.  


Valtamerialuksemme kapteeni oli pukeutunut keinonahkahousuihin ja Canis Infernalis -paitaan + useisiin niittikoruihin ja -vöihin. Valokuva on museon tornista, mihin pääsi kierreportaita pitkin. Tornissa pystyi tutustumaan keramiikkataiteilija Kirsi Backmanin näyttelyyn Aalloilla.


Rauman matkaa varten Satu oli valinnut yhdeksi asukokonaisuudeksi merimiesteemaisen setin tietämättä etukäteen, miten hyvin vaatteet tulisivat sopimaan museoon.


Museosta seilasimme syömään. Netistä yritimme katsella sellaista kahvilaa Raumalta, missä emme olisi vielä vierailleet, mutta valitettavasti osalla paikoista oli antaa pihin vähän tietoa itsestänsä. Lopulta löysimme itsemme jälleen kahvila Pranssenista. Olimme vierailleet siellä jo tiistaina ja koska kaatosade ei ollut vienyt paikkaa mennessään, mihin sitä hyvästä luopuisi. Lisää teetä ja jälkiruokaa siis.



Kahvilan jälkeen kello näytti jo sen verran paljon, että oli meidän aikamme jatkaa matkaa. Jätimme Laralle ja Raumalle heipat ja käänsimme auton keulan kohti Hämeenlinnaa. Seuraava päivityksemme tuleekin sitten käsittelemään vierailuamme siellä.

Laran postauksen päivästä voi lukea hänen blogistaan The Freaky Angel.
 
Terveisin,
Päivi ja Satu

sunnuntai 8. lokakuuta 2023

Rauma 2023 osa 1/2

Tervetuloa blogiimme
HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi ja Satu tässä!


Kesäisin meillä on ollut tapana lähteä muutaman päivän reissulle Itä-Suomeen. Tänä vuonna teimme kirjaimellisesti täysikäännöksen, koska matkustimmekin länteen Raumalle! Seuraavat kolme päivitystä tulevat käsittelemään seikkailujamme siellä päässä Suomea.

Rauma on houkuttanut Päiviä aina siitä lähtien, kun hän kuuli opiskelijatoverinsa esitelmän aiheesta "Rauman pitsiviikot". Mihin Päiviä ei nyt saisi houkuteltua käsityöjutuilla (tai teellä)... Pitsin lisäksi Raumalla majailee Lara, nainen Freaky Angel -blogin takaa. Lara vieraili miehensä kanssa Kouvolassa helmikuussa ja Rauman visiitti ei pelkästään ollut mahdollisuus tutustua uuteen kaupunkiin, vaan myös erinomainen tilaisuus vastavierailulle. Meitä ja Laraa yhdistää mm. pukeutuminen, nukkekeräily, kotimaan matkailu ja blogin kirjoittaminen.

Satun työvuoroista johtuen emme päässeet matkaan pitsiviikkojen aikana ja lopulta löysimme itsemme tienpäältä vasta elokuun lopussa. Pitsiviikot tai ei, Rauma on ihastuttava kaupunki täynnä historiaa ja kulttuuria, ja vierailemisen arvoinen jokaisena vuodenaikana. Lähdimme ajamaan maanantaina alkuillasta ja vettä satoi koko matkan ajan kaatamalla! Ihana sää viettää päälle neljä tuntia autossa ja yrittää pitää renkaat kiinni tiessä. 


Olimme Raumalla noin kaksi päivää. Saavuimme maanantai illasta, hengailimme koko tiistain kaupungissa ja keskiviikkona lähempänä iltaa jatkoimme matkaa kohti seuraavaa kohdetta. Raumalla majoituimme Place to sleep -nimisessä hotellissa. Huomioon ottaen, että hotellilla ei ollut vastaanottoa, käsityksemme mukaan aamiainen ei sisältynyt palveluun ja maisema ikkunasta esitti parkkipaikkaa, majoitus oli todella hyvä kokemus. Itse huoneessa oli kaikki tarvittava mikroa myöten, ruokakauppa sijaitsi kävelymatkan päässä ja pihalla oli maksutonta pysäköintitilaa. Raumalle pääsee julkisilla kulkuneuvoilla, mutta helpointa liikkuminen on autolla. Verrattuna esim. Savonlinnaan, sesongin ulkopuolella parkkipaikkoja on runsaasti.

Tiistaina sade oli onneksi loppunut ja päivä valkeni kauniina. Paikallisena matkaoppaana meille toimi Lara ja heti ensimmäiseksi menimme katsomaan Rauman vesitornia ja sen ympäristöä. Itse torniin emme  päässeet, mutta mäennyppylällä sijaitsi mm. kuvausseinä.

Rauman vesitorni




Valokuvissa värikkäänä palloilee Päivi, kuka oli kammannut hiuksensa pystyyn ja pukeutunut keinonahkahousuihin, Iron Fistin bikiniyläosaan ja valmistamaansa Cool Japan -takkiin. Asukokonaisuuden viimeistelee keltaiset yksityiskohdat ja näyttävät korut. 

Vesitornilta suunnistimme Vanhaan Raumaan. Kyseessä ei ollut yksi talo tai kadullinen vanhoja taloja, vaan kokonainen historiallinen kaupunginosa! Kotisivun mukaan Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Jälleen kenkävalintoja silmällä pitäen, niin kadut ovat kiveä ja korkokengät kannattaa valita johonkin toiseen kaupunkiin. Tämän lisäksi Rauma sijaitsee lähellä merta, joten alueella tuulee. 


Vanha Raatihuone




Vanhassa kaupungissa sijaitsee useita kauppoja ja puoteja, sekä tietenkin taidetta ja käsitöitä. Ihastuttavaa oli nähdä, etteivät kaikki olleet vain matkamuistomyymälöitä, vaan myös moderneja kenkä-, laukku- tai pelikauppoja oli valikoimassa. Pistäydyimme Rauman Pyhän Ristin kirkossa, joka on hyvin vaikuttava rakennus etenkin sisältä. Ulkoa kirkosta oli vaikea saada valokuvaa, koska se oli niin täydellisesti puiden keskellä. Myös Vanhassa Raumassa sai olla nopea kameransa kanssa, koska kapeilla kaduilla huristeli vähän väliä autoja ja kaikille täytyi antaa tilaa kulkea. 


Pop-peli

City-Sukka

Pyhän ristin kirkko


Rauma on tunnettu pitsistä ja siksi sitä kutsutaan Suomen pitsipääkaupungiksi. Kaupungista ei kannata poistua näkemättä nyplääjien taidonnäytteitä ja niitä löytää mm. Pits-Priiasta, Nyplääjät ry:n omasta huoneistosta. Sieltä pystyy myös ostamaan pitsisiä tuliaisia. 

Pits-Priia

Kävimme syömässä Vanhassa Kaupungissa - jos syöminen siis tarkoittaa, että menimme lähimpään kahvilaan ja otimme kakkua. Nyt kun tarkemmin muistelee, taisimme syödä Raumalla lähinnä vain jälkiruokaa. Aikuiset saa tehdä niin. Me olemme kuin Dragon Ball -sarjan Ginyu erikoisosasto: Yleensä värikoodattuja, hurjia poseeraamaan, syömme jälkkäriä (emmekä jaa sitä muiden kanssa) ja siinä sivussa universumin tuhoisin iskuryhmä. Ainakin Lara olisi poseeraustaidoillaan ryhmän kunniajäsen.

Patsas on Kerttu Horilan "Rauma Flikk"



Valokuvat ovat Kontion kahvilasta. Saimme ottaa yhden nalleista pöytäämme istumaan <3. Ensimmäisenä päivänä mansikkainen Satu oli valinnut vaatteiksensa Marimekkon takin, Leviksen slipoverin ja näiden värimaailmaan sopivan neuleen, hameen ja asusteet.

Päivän viimeisinä kohteina kävimme kirpputoreilla ja lelukaupassa Muksumassi. Kaupasta löytyi kaikenlaista viihdyttävää, kuten mm. Beyblade V-Force keräilykorttipeli ja Kindi Kids Minis -nukkeja. Tämän lisäksi Päivi oli paistua siellä, koska keinonahkahousut ja raskas takki todellakin pitivät lämmön sisäpuolella.


Kirppisostoksia ja lelukaupan löytöjä

Karvinen bongasi kavereita!

Sieltä ajelimme Rauman huvivenesatamaan katsomaan Kiikartornia. Kuulimme, että Raumalla on majakka, mutta se sijaitsi saaressa ja näin ollen emme päässeet katsomaan sitä. Torni oli todella mukava kohde, koska se oli kaunis sisältä ja Syvänraumanlahden maisemat avautuivat upeita tornin huipulta. 

Kiikartorni



Koska vesi näytti liian houkuttelevalta vaatteissaan tirisevästä Päivistä, palasimme takaisin Vanhaan Raumaan viettämään iltaa. Viimeistään siinä vaiheessa oli hyvä hetki vaihtaa kesän kuulumisia teekupillisen ääressä. Päivin tuskailusta huolimatta sää ei ollut helteinen vaan miellyttävä, ja kahvilan ulkopöydässä oli hyvä istua.  Kävimme päivän aikana kolmessa eri kahvilassa ja todella positiivista oli se, että kaikki olivat keskenään erilaisia etenkin tarjoiluiden suhteen. Näin ollen mihin tahansa kahvilaan istahdit, elämys oli aina uudenlainen. Seuraavassa päivityksessä seikkailumme Raumalla jatkuvat ja pääsemme tutustumaan kaupungin merelliseen puoleen.

Laran postauksen päivästä voi lukea hänen blogistaan The Freaky Angel

Terveisin,
Päivi ja Satu