Iltapäiväteellä Haikon kartanossa

Tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Tämän päivän päivitys saa alkunsa Instagramista. Kohdennettu mainonta toi eteen hyvin kohdennetun mainoksen, eli ilmoituksen siitä, että kartano & kylpylähotelli Haikosta saa nyt afternoon tean! Kertauksen vuoksi afternoon tea eli sanatarkasti iltapäivätee tai kello viiden tee on ”brittiläinen ruokaperinne, joka koostuu teestä sekä suolaisista ja makeista purtavista kuten skonsseista ja kerrosleivistä.” (lähde: Wikipedia)

Blogin pitkäaikaiset lukijat ovat varmasti pistäneet merkille, että allekirjoittaneet rakastavat teetä ja istumme vähän väliä jossakin sipittämässä iltapäiväteetä. Jo pelkästään tänä vuonna olemme käyneet Sylviassa Hyvinkäällä ja Wehmaisissa Juvalla nauttimassa iltapäiväteen, ja Lahdessa vierailimme aasialaiseen teeperinteeseen erikoistuneessa TeePajassa. Nyt kun on hyvä putki päällä, niin mitä sitä rikkomaan. Kesäkuun loppupuolella ajelimme Porvooseen Haikon kartanoon.

Kartano & kylpylähotelli Haikko sijaitsee merellisessä miljöössä noin 15 minuutin ajomatkan päässä Porvoon keskustasta ja noin puolentoistatunnin ajomatkan päässä Kouvolasta. Hotelli Haikon Kartano koostuu kahdesta eri hotellirakennuksesta: Kartanohotelli (rakennusvuosi 1913) ja kylpylähotelli (rakennusvuosi 1974). Afternoon tea tarjoillaan kartanohotellin tiloissa ja historiallinen miljöö on täydellinen ympäristö iltapäiväteelle! Haikossa ei ole huonoa pöytää. Mikä tahansa kabinetti tai sali, kaikki tilat ovat esteettisesti kauniita ja valokuvauksellisia. Meille oli katettu pöytä keltaiseen salonkiin suurien ikkunoiden eteen.

Keltainen salonki

Kirjastokabinetti

Romanov-sali

Haikon afternoon tea täytyy varata ennakkotilauksella viimeistään kaksi päivää ennen. Kannattaa huomioida myös, että arkena tilauksen voi asettaa alkamaan aikaisintaan klo 14.00. Teevalikoima koostuu seitsemästä teelaadusta ja kattaukseen kuuluu perinteinen kerrostarjotin sisältäen suolaista (esim. kerrosvoileipiä), skonsseja (tietynlainen teeleipä) ja pieniä leivonnaisia. Haikon kattauksessa erityisen ihanaa on se, että levitteitä skonssien väliin on reilusti! Hauskaa on myös se, että yksi leivonnaisista on runebergintorttu. Koska meistä iltapäivätee on maailman paras juttu, tietenkin ajattelimme Haikossa olevan paljon väkeä juomassa teetä tai vähintäänkin muuten vain ruokailemassa. Paikan päällä selvisi, että olimme salongissa kahdestaan. Ulkona oli upea sää ja suurin osa vieraista viihtyi terassilla. Ohitsemme kulki ulkomaalainen turistiseurue ja olimme varmasti hassu näky näyttävän kattauksen ympärillä, Päivi hiukset pystyssä ja Satu retropaidassaan. Kiitos paljon, oli oikein hyvää!

Satu

Päivi

Iltapäiväteen jälkeen saimme käydä katsomassa kartanohotellia - tietenkään hotellihuoneisiin ei pääse, mutta kiersimme hotellin käytävät. Sieltä menimme ulos terassille ja kävelimme kartanon puutarhan läpi aina rantaan asti. Toistaiseksi Haikko on vaikuttavin paikka, missä olemme nauttineet iltapäiväteen. Jos kaipaa kaikin puolin näyttävää ja hyvin toimivaa treffi-/miittipaikkaa, Haikko on erinomainen vaihtoehto. Mietimme kartanoa myös nukkeharrastuksen näkökulmasta. Meillä ei ollut nukkeja mukana, koska olimme Haikossa ensimmäistä kertaa ja päähuomiomme oli ruuassa. Kuitenkin pistimme merkille, että jos tulee nukkejen kanssa, keltaisessa salongissa ne saisi nättiin riviin istumaan sohvalle pöydän viereen.

Ja tähän loppuun vielä päivän asuvalinnat:

Päivin iltapäivätee-look koostui sinisestä leopardimekosta, skottiruudullisesta takista, New Rockin nilkkureista ja Killstarin pääkallolaukusta. Päivi oli jo pidempään etsinyt itselleen menevän näköistä pitkää mekkoa. Siinä pitäisi olla joko sähäkkä väri tai kiinnostava printti, mieluitenkin molemmat. Kun mieleistä ei löytynyt, Päivi osti kierrätyksestä valkoisen reppanan leopardimekon. Hän värjäsi sen siniseksi ja kokosi mekon uudestaan tukevammilla saumoilla. Vielä lopuksi hän lyhensi helmaa ja teki ylimääräiseksi jääneestä helman palasta piikkipannan ketjuilla.

Satu oli pukeutunut Päivin ompelemaan hameeseen ja kirpparilta löytämäänsä paitaan, joka on väriensä ja valmistusvuotensa puolesta kuin luotu hänelle. Shock wawes!

Terveisin,

Päivi ja Satu

Juhannuksen hulinat

Tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Päivi tässä!

Pitkästä aikaa! Kesäkuun puolessa väliä sain vihdoin ja viimeinen alkuvuoden tilaustyöt pakettiin ja pystyin kaivautumaan ulos työhuoneesta toteamaan, että on kesä. Alkuvuosi on ollut täynnä tilaustöiden deadlinejä ja olen ommellut niitä omistautuneesti yksittäisiä vapaapäiviä lukuun ottamatta. Aloitin kesälomani syömällä jäätelön ja käymällä parturissa. Ruokittuna ja trimmattuna siirryin toteuttamaan ”Kaikki, mitä en ole työkiireiden keskellä ehtinyt tehdä” -listaani. Jostakin syystä aina silloin, kun vapaa-aikaa on minimaalisesti, mieleen tulee 200 projektia.

Joten, olen tässä näperrellyt kaikenlaista. Olen sisustanut, siivonnut, suunnitellut tulevia coni-reissuja, korjannut pukuvarastoni asuja, muuntanut kangaspinoja vaatteiksi, kuvannut ötököitä ja matkaillut yhdessä siskoni Satun kanssa. Juhannuksen alla kävimme kirpparikierroksella Kouvolassa. Värjäsin hiukseni keltaiseksi ja sain huomata, miten vaikeaa on maalata kulmakarvat symmetrisesti yli kuukauden meikkaustauon jälkeen.

Kouvolan Goodwill

Kouvolan Goodwill

Kevään aikana Kouvolaan on avattu uusi pöytäkirpputori Bella kirppis. Se sijaitsee Tommolankadulla, ns. vanhassa Citymarketissa. Mistä nimitys tulee, niin Citymarket oli siinä rakennuksessa ennen kuin muutti kauppakeskus Veturiin 2010-luvun alkupuolella. Bellassa on pari sievää levähdyspaikkaa ja tässä muutama valokuva meistä siellä:

Bellan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee myös Viet Asian Market, aasialaisia tuotteita myyvä elintarvikekauppa. Meille on muodostunut tavaksi, että jos käymme Bellassa, samalla reissulla ostamme Vietistä kuppinuudeleita nopeaksi lounaaksi. Myös Kouvolan keskustaan on avattu aasialaisen ruuan kauppa, Bamboo Mart Keskikadulle kauppakeskus Hansan kylkeen.

19.6. perjantaina juhlittiin KymiSandin avajaisia. KymiSand Art Park (KymiHiekka taidepuisto) on hiekkaveistospuisto. Kuulin siitä ensimmäisen kerran Yleltä toukokuussa ja kohde siirtyi välittömästi matkalistallemme. KymiSand sijaitsee Käyrälammen uimarannalla. Alue on loistava menovinkki, koska ison ja hyvin varustellun modernin uimarannan lisäksi alueelta löytyy myös mm. ulkoilureittejä, välinevuokrausta, Tykkimäen sauna sekä Tykkimäen huvipuisto, vesipuisto ja leirintäalue. Halusimme olla paikalla heti ensimmäisten kävijöiden joukossa ja tämä johti siihen, että itse asiassa olimme hiekkaveistospuiston ensimmäiset kävijät! Juhannusaattona sää oli aurinkoinen ja sopivan lämmin, oikein ihana päivä avajaisia varten.

KymiSand

KymiSandissa on yli 20 erilaista hiekkaveistosta. Näyttelyn teema on Once upon a sand (Olipa kerran hiekassa) ja veistokset esittävät meille kaikille tuttuja satuja ja tarinoita. Alueella on myös mm. puuveistoksia ja leikkialue lapsille. Puiden varjossa voi kokeilla hiekkaveistämistä itse. Jos haluaa perehtyä hiekkaveistämiseen ihan kunnolla ammattilaisen opastuksella, niin vähän väliä puistossa järjestetään maksullisia työpajoja. Tietoa niistä löytää KymiSandin Instagramista.

Kalevala, Eda Kaytan Koca

Lohikäärme, Dorjnamjil Baatar

Nautilus, Syvyyden kohtaaminen, Luis Sanches

Peukalo-Liisa, Ekaterina Kuklina

Kolme pientä porsasta, Zīle Ozoliņa-Šneidere

Uusi Punahilkka ja hänen ystävänsä Susi, Mariona Sans Amengnal

The Jungle Book - Viidakkokirja, Trickaël Courvil

Egor Kuklin tekemä puuveistos

Kesäisestä säästä huolimatta olin pukeutunut ”lämpimästi”. Vesistön läheisyys viilentää ilmaa ja siksi minulla oli mm. pitkä hame ja kierrätyksestä ostettu puvun takki. Takin kaulukseen olen laittanut kipittämään pieniä krokotiilipinssejä.

Satu oli pukeutunut Hell Bunnyn turkoosiin mansikkapaitaan, punaiseen hameeseen ja näyttävään kukkatakkiin. Aurinkoiseen aurinkorantaan Satu varautui aurinkohatulla, jonka hän koristeli isoilla tekokukilla ja ruseteilla. Jalkaansa Satu puki lenkkarit, sillä arvatenkin hiekkaveistospuistossa maa on hiekkaa ja näin ollen hankala kävellä korkokengissä.

Terveisin,

Päivi

Pieniä nukkeja, isoja nukkeja ja nukkeja, jotka säkenöivät

Hei ja tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Satu tässä!

On kulunut noin puoli vuotta siitä, kun viimeksi kirjoitin nukkekeräilyni edistymisestä. Tämän päivän päivityksessä on jälleen aika tutustua saapuneisiin uutuuksiin!

Harvemmin esittelen yksittäisiä pieniä Lalaloopsy-nukkeja kokoelmastani. Usein pikkunuket näkyvät vain jonkin asian yhteydessä. Kuitenkin tällä kertaa päätin ottaa tällaisen ”luokkakuvan”, jossa näkyvät kaikki tällä hetkellä minulla olevat pienemmät Lalaloopsyt. Nukeista neljä olen aikoinaan ostanut uutena ja loput keräillyt kirppareilta. Kokoelmani on todella vaatimaton huomioon ottaen sen, miten paljon pieniä nappisilmiä on valmistettu.

Puolen vuoden aikana minulle on tullut peräti neljä nukkea lisää, joista viimeisin päivä ennen tämän valokuvan ottamista. Väistämättä aina kierrätyksestä ostetuilta nukeilta puuttuu kaikki niille kuuluvat tavarat ja lemmikit. En ole myöskään koskaan ostanut näitä pieniä nukkeja nettikirppisten kautta, vaikka sieltä niitä saisi ties kuinka paljon. Usein ongelmana on hinta, joka on aivan liian korkea yhdestä seitsemän senttiä pitkästä muovipalasta, joka ei pysty edes seisomaan omineen. Joten toistaiseksi olen tyytynyt etsimään pieniä Lalaloopseja lähiseutujen kirppispöydistä ja lelupusseista parilla eurolla.

Tätä artikkelia kirjoittaessani Adobe Photoshop -ohjelmamme päätti vioittaa itsestänsä pari valokuvien käsittelyn kannalta olennaista työkalua. Pakon edessä kuvia olisi kai jotenkin saanut työstettyä, mutta minä päätin odottaa sen parisen viikkoa uutta päivitystä, joka toivottavasti korjaisi vian. Tänä aikana ehdin mm. vierailla Hypeconissa Hyvinkäällä lauantaina 6. päivä kesäkuuta. Minulla ei ollut mitään erityistä syytä mennä kyseiseen tapahtumaan. Sattui vapaapäivä kyseiselle lauantaille. Pahaksi onneksi lauantaina vettä satoi vähän väliä kaatamalla, mutta sentään oli lämmintä. Kiertelin conissa, lähialueen kirppareilla ja join teetä teesalongissa. Hypeconin kirpputorilta onnistuin puristumaan ulos pari uutta pikkunukkea hikisessä nyrkissäni.

Pikkuisista Lalaloopseista toiseen pikkuisten sarjaan, eli Shopkins Happy Places -nukkeihin. Samalla tavalla päätin ottaa kuvan koko nukkejoukosta, johon olen tässä välissä kirppistellyt neljä nukkea lisää. Ylärivissä näkyvät nuket ovat vuoden 2019 julkaisusta Royal Trends, jonka teema on kuninkaalliset. Alarivin nuket ovat huomattavasti aikaisemmista julkaisuista ja jokaisesta heistä on olemassa useampia eri nukkeversioita.

Tästä pääsemmekin sopivasti aiheeseen nukkeversiot. Happy Places pikku-Bubbleishan lisäksi olen saanut kokoelmaani myös vuoden 2015 Shoppie Bubbleishan, joka on ensimmäinen julkaisu tästä hahmosta. Nukelta tosin puuttui kaikki hänelle kuuluvat tavarat ja naamakin oli vähän tussilla sotkettu, mutta ei mitään sellaista, mitä ei tehosienellä irti saisi. Tärkeintä on, että nukella on vaatteet päällä ja hiukset edes jossain kunnossa. Jos kampauksen pystyy palauttamaan, nukke alkaa näyttämään nopeasti kuin uudelta.

Eri versioita Bubbleishasta

Sitten minun nukkekeräilyni tavallisuudesta poikkeaviin kohteisiin. Mikäli on ikinä päässyt katsomaan lähempää keräilyseinääni, on varmasti huomannut siellä kaikkien Lalaloopsien, Shoppie-nukkejen ja Miffy-pupujen keskellä kolme Barbie-nukkea. Viime vuoden toukokuussa kävimme Turussa katsomassa Barbie-näyttelyn. Tätä varten hain vintiltä vanhat lapsuuden lelunukkemme, laitoin ne kuntoon ja yhdessä siskoni Päivin kanssa otimme niistä suosikkimme mukaan näyttelyyn. Samalla teimme päätöksen siitä, mitkä nuket myydään ja mitkä jäävät meille muistoksi lapsuudesta. Valinta oli helppo, sillä pienen nukkejoukomme keskeltä on aina erottunut kolme erityisen rakasta Barbieta, joista kaksi on voinut nähdä jo Turun artikkelissa.

Kun olen näitä kolmea Barbieta katsellut, mietin, että pitäisikö yrittää kerätä ne muutkin nuket, mitä samaan julkaisuun kuuluu? Minun mielestäni etenkin 90-luvulla julkaistut Barbiet ovat todella kauniita nukkeja. Niitä voi löytää kirpputoreilta hyväkuntoisina ihan järkevään hintaan. Universumi halusi sanoa minulle jotakin, sillä kun olin asiaa ajatellut, kirpparilta löytyi heti kaksi nukkea.

Barbie Splash N Color on julkaistu vuonna 1996 ja siihen kuuluu seitsemän nukkea, joista viisi on naisia ja kaksi miehiä. Oikealla sinisissä bikineissä on Christine, kenet minä olen itse ostanut omilla rahoillani lapsena. Kun näin nuken leluosaston hyllyssä, se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja vaati kaikki rahani viimeistä kolikkoa myöten. Tähänkään päivään mennessä en ole katunut ostostani. Näin 30 vuotta myöhemmin Christine on edelleen upea. Vasemmalla oransseissa bikineissä on Teresa ja keskellä pinkeissä bikineissä Skipper. Heidät minä olen löytänyt kirpparilta erinomaisessa kunnossa. Ainoastaan hiuksissa olevat kuminauhat olivat napsahtaneet poikki. Splash N Color -nukkejen erikoisominaisuus piilee hiuksissa olevassa letissä. Letti vaihtaa väriä kuumassa ja kylmässä vedessä! Kuten myös näkyy, yksikään heistä ei ole se oikea Barbie-niminen Barbie, joten tutustukaamme seuraavaksi Barbie Barbieihin.

Oikealla ja keskellä meillä on Foam N Color Barbie ja Jewel Hair Mermaid Barbie, molemmat vuodelta 1995. Ruskettunut Hula Hair Barbie on vuodelta 1996. Etenkin tuo merenneito-Barbie on todella suosittu kohde keräilijöiden keskuudessa enkä yhtään ihmettele, koska nukke on upea! Kullan väreissä kimalteleva merenneitoasu ja todella pitkät vaaleat hiukset vastaavat täydellisesti sitä mielikuvaa, mikä meillä on Barbiesta. Huolimatta siitä, että merenneito täytyi pestä ja huoltaa, koska etenkin hiukset olivat pienoisessa takussa, minulla oli onnea löytää tämä nukke näin hyvässä kunnossa kirppikseltä.

Hula Hair ja Foam N Color Barbiet ovat minun omia nukkejani lapsuudestani. Siniasuisen nuken olen saanut nimipäivälahjaksi ja Barbie oransseissa bikineissä on minun syntymäpäivälahjani. Valokuvissa nuket näyttävät ihan kivoilta, mutta rehellisesti kirjoitettuna nämä kaksi, Christine mukaanlukien, ovat hyvin leikittyjä nukkeja ja se näkyy heissä. Etenkin Hula Hair Barbie on minulle se kaikista rakkain Barbie-nukkeni. Kultaisesta hulahameesta oli jäljellä enää pari lankaa. Nypin muutamia kultanauhoja irti hameen raadosta ja istutin nämä Barbien hiuksiin. Näin pieni pala alkuperäistä hulahametta kulkee aina nukkeni mukana. Tässä kuvassa Hulabarbiella on päällänsä uusi minun tekemäni hame ja ainoastaan kukat ovat jäljellä alkuperäisestä hameesta. Lapsena olin myös letittänyt Hula Barbieni hiukset oikein pienille leteille. Näin aikuisena niiden näpertäminen auki sai kyseenalaistamaan ankarasti lapsena tekemiäni päätöksiä.

Foam N Color Barbien mukana tuli pieni pullo värivaahtoa, jolla saattoi värjätä nuken hiuksia, ja mikseipä myös omiansa. Värin pystyi huuhtomaan pois vedellä ja saippualla. Barbieista oli valittavissa kolme eri värivaihtoehtoa: pinkki, keltainen ja sininen, joista jälkimmäinen minulla on. Nuken vaatteiden väri määritti sen, minkä väristä vaahtoa sai pakkauksen mukana. Alkuperäistä värivaahtoa minulla ei tietenkään enää ole, mutta muistuttamaan tästä ominaisuudesta istutin Barbien päähän sinistä hiusta tällaiseksi ei-pois-pestäväksi väriksi.

Nyt kun olemme päässeet Mattelin valmistamien nukkejen ihmeellisen maailmaan, niin tämän päivityksen viimeisenä tähtösenä meille säkenöi PJ Sparkles vuodelta 1988. Verrattuna muihin Mattelin valmistamiin nukkeihin, PJ on todella iso! Kengän kärjestä rusetin yläkulmaan asti on matkaa noin 42 senttimetriä. Löysin PJ:n, kuten suurimman osan nukeistani, kirppikseltä. Huolimatta siitä, miten likainen nukke oli, hänen vaatteensa ja hiuksensa olivat yleisesti ottaen kunnossa. Vaatteet ovat alkuperäiset ja ehjät lukuunottamatta puuttuvia sukkia. Iso kiitos siitä, ettei hiuksia oltu leikelty. Kun nuken putsasi huolellisesti, hän palasi hetkessä entiseen loistoonsa. Nuken näkeminen saa minut aina iloiseksi. Hän on niin söpön näköinen!

PJ Sparkles -nuken erikoisuus on siinä välkkyvät valot. Kun selässä olevaa nappia painaa, rusetissa, korvakoruissa, rannekorussa ja rinnan sydämessä alkavat vilkkua valot useiden sekuntien ajan. Eli nukkea ei voi upottaa veteen ja hangata puhtaaksi, koska muuten suurella todennäköisyydellä toiminnot menevät rikki. PJ:llä on kohta ikää 40 vuotta ja nuken valomekanismi toimii edelleen, joten puhdistamisen kanssa piti olla erityisen tarkka ja vältellä runsasta veden käyttöä. Mikäli löydät itsesi samankaltaisesta tilanteesta, suosittelen korvaamaan veden ja muut puhdistusaineet tehosienellä. Myös paristot kannattaa ottaa pois lelun paristokotelosta, koska jos ne pääsevät hapettumaan pahasti, koko mekanismi voi lakata toimimasta. Tämän nuken kanssa oli toimittu oikein ottamalla paristot pois ja paristokotelo on vielä tänäkin päivänä erinomaisessa kunnossa. Jahka nukke ja vaatteet olivat puhtaat, Päivi ompeli PJ:lle uudet sukat ja vaihtoi mekon helman kuminauhan uuteen. Mekon idea on nimittäin se, että kuminauhan ansiosta helmaa voi pitää ylhäällä lyhyenä mekkona. Illan tullen helman voi vetää alas, jolloin siitä tulee yöpuku.

Tässä lelukuulumiset tältä osaa. Seuraavissa päivityksissä lähdemme taas seikkailemaan pitkin Suomea kesäisissä kohteissa ja teetä metsästäen. Siispä ensi kertaan!

Terveisin,

Satu