Tiedekeskus Heureka kevät 2023

Hei ja tervetuloa leikkimään blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Aurinkoista kevättä! Kevätaurinko herättää meissä aina matkailuhaluja ja etenkin pääsiäispyhien aikana on kiva vierailla jossakin. Tänä vuonna päätimme lähteä käymään Heurekassa, koska sen uusin näyttely Leikin voima kuulosti kivalta, Tikkurila on lyhyen junamatkan päässä ja tiedekeskus oli pyhinä avoinna. Tämän lisäksi vapaapäivät täytyy aina käyttää hyvin.

Pitkäperjantaina aamupäivällä lähdimme liikkeelle hyvissä ajoin. Mitä hyvissä ajoin tarkoittaa, niin herätys on kello 6:00 jotta ei varmasti tule kiire. Ajattelimme, että pahin pääsiäisruuhka on ajoittunut torstaille, mutta väärässä olimme. Koska emme olleet ostaneet junalippuja etukäteen, päädyimme ravintolavaunun yläkertaan täpötäydessä junassa. Istuit sitten millä tahansa paikalla, Tikkurilaan pääset kuitenkin.

Tiesittekö, että tiedekeskus Heureka on avattu yleisölle samana vuonna kuin me olemme syntyneet? Melko varmasti kaikki täällä päässä Suomea asuneet koululaiset ovat edes joskus käyneet luokkaretkellä Heurekassa (allekirjoittaneet mukaan luettuna) eikä yhtään ihme: Paikka on nasta! Heureka on elämyskokonaisuus, joka koostuu vuorovaikutteisista näyttelyistä, pysyvistä ja vaihtuvista. Rakennuksessa voi myös katsoa planetaarioelokuvia, pelata erilaisia pelejä ja siellä järjestetään mm. tiedeleirejä ja tapahtumia.

Ensimmäiseksi menimme uutuusnäyttelyyn Leikin voima. Kotisivun mukaan “Leikin voima -näyttelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä leikin merkityksestä ja kannustaa niin pieniä kuin suuria heittäytymään leikin maailmaan.”. Näyttelyalueella on mm. erilaisia pelejä ja tehtäviä kaikenikäisille. On kiipeilyä, majan rakentamista, tarkkuusheittoa, roolipukuja, musiikkia ja varjokuvia. Useisiin peleihin täytyi vähän jonottaa ja varautua myös innokkaisiin kanssaleikkijöihin.

Valokuvissa näkyy peli, missä kuumailmapallon korkeutta pystyy säätämään sillä, kuinka nopeasti kävelee ympyrää. Rulettipelissä pöytä arpoo kevyen sähköiskun jonkun osallistujista sormeen. Sähköisku ei sattunut, mutta säikähdyksestä tuli huudettua tarpeettoman kovaa. Taivu ja väänny -pelissä pelaajan täytyy mahtua videokankaalla näkyvän kuvion sisäpuolelle.

Päivi piirtämässä Karvisen piirtoseinän alalaitaan

Seuraavaksi kävimme katsomassa näyttelyn Katastrofien keskellä. “Näyttelyssä kävijät kulkevat katastrofin eri vaiheiden läpi.”. Tilassa pystyy pelaamaan erilaisia pelejä liittyen esimerkiksi luonnonmullistuksista selviytymiseen ja pelastustoimiin, sekä katselemaan näyttelyesineitä. Hyvin vaikuttavia ovat audiovisuaaliset videotaideteokset, jotka kuvastavat erilaisia luonnonvoimia.

Tuli

Vesi

Tämän jälkeen siirryimme katsomaan näyttelyn Tekoäly – Me, Myself & AI. "Näyttely käsittelee hauskalla ja vuorovaikutteisella tavalla tekoälyn kehittämisen perusteita, ihmisen ja tekoälyn ohjaamien robottien vuorovaikutusta sekä tekoälyn kehityksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.”. Tilassa pystyy ohjaamaan ja kouluttamaan robotteja sekä pelaamaan erilaisia pelejä. Esimerkiksi voit piirtää jotakin ja tekoäly tietää mitä kuva esittää - Karvinen oli selvästi kissa, mutta piirrettyä ompelukonetta tekoäly ei tunnistanut. Tekoäly tunnisti myös kasvosi ilmeitä ja pelasi Kivi, paperi, sakset -peliä kanssasi. AI sijaitsee päänäyttelyalueella ja samalla pystyy tutustumaan myös muihin siellä oleviin teemoihin. Emme kokeilleet vaijerilla pyöräilyä. Alueella oli todella paljon muita kävijöitä ja siksi osaan peleistä ja tehtävistä oli vaikea osallistua.

Satun suosikki juttu Heurekassa oli robottikäsivarsi

Kokonaisuudessaan Heureka sisältää paljon kaikenlaista, mm. pelaamista, rakentelua ja testaamista. Aktiviteetit eivät lopu kesken ja soveltuvat hyvin nuorille, aikuisille ja lukutaitoisille lapsille. Tilat ovat visuaalisesti kauniita ja kiinnostavia.

Ruokatauko ja mutanttidonitsi

Satu oli pukeutunut päivän aikana Hell Bunnyn hameeseen ja sen värimaailmaan mätsäävään paitaan ja asusteisiin.

Päivi oli pukeutunut keinonahkaisiin housuihin, pitkiin hanskoihin, pehmeään korsettiin ja lyhythelmaiseen+puffihihaiseen pikkutakkiin.

Paluumatka sujui yhtä täpötäydesti kuin menomatka. Asemalla ostimme liput seuraavaan junaan, mutta koska se oli jo täynnä, tylysti jouduimme odottamaan sen jälkeen lähtevää kuljetusta. Meillä oli yli tunti aikaa hengailla Tikkurilassa ja kävelimme paikallisiin aasialaisia elintarvikkeita myyviin kauppoihin. Hyvä päivä!

Jos pidit tästä artikkelista, haluat ehkä myös lukea

Heurekan jättimäiset dinosaurukset 2019

Terveisin,

Päivi ja Satu

Kaupunkimatkailua ja sarjakuvia: Tampere osa 2/2

Tervetuloa blogiin

HELMIÄ JA KETJUJA!

Tämä on Tamperetta koskevan päivityssarjamme toinen osa. Olimme jo pidempään suunnitelleet matkaa kaupunkiin, ja maaliskuussa päätimme yhdistää vierailun Tampere Kuplii tapahtuman kanssa. Päivityksen ensimmäinen osa käsittelee päiväämme kaupungissa ja tämä toinen osa Tampere Kupliita.

Hyvän mielen sarjakuvafestivaali Tampere Kuplii järjestettiin 22.–26.3.2023. Tapahtumassa jaetaan Sarjakuva-Finlandia palkinto, ja lauantaina ja sunnuntaina 25.–26.3 Tampere-talossa oli kaikille avoin tapahtuma. Tänä vuonna Kuplii rikkoi ennätyksensä, kun viikonlopun aikana paikalle saapui huikeat 23199 kävijää!

Tampereelle lähteminen ei ollut turhan helppoa. Rautatiealan lakko pysäytti raideliikenteen alkuviikosta ja tämä sai meidät henkisesti varautumaan siihen, ettei matka toteudukaan. Olimme seitsemän viikkoa vähän kerrallaan viimeistellyt cosplayasua Kupliita varten, joten ajatus matkan perumisesta oli kuin seinään päin kävely. Torstaina puolen päivän aikaan, kun lakko sitten päättyi, meillä oli aikaa alle vuorokausi järjestää asiat, mm. ostaa liput, pakata tavarat ja viimeistellä puku. Tästä syystä matkustamiseen liittyvät jutut kannattaa pitää mahdollisimman lähtövalmiina. Cosplayn puolella tämä tarkoittaa asujen säilyttämistä niin, että puvut ovat siistejä ja kaikki niihin kuuluvat osat ehjiä ja yhdessä paikassa.

Matkustimme Tampereelle perjantaina aamulla. Vietimme päivän kaupungissa ja majoituimme Sokos Hotels Villassa kivenheiton päässä Tampere-talosta. Kupliissa olimme vain lauantaina. Postauksen ensimmäisessä osassa kerroimme useista cosplayasuisista henkilöistä, keitä huomasimme julkisessa liikenteessä ja kaupungilla. Tulevan viikonlopun pärinää oli selvästi ilmassa ja coni+cosplayharrastuksen suosio on selvää. Ei yhtään ihme, että kävijäennätyksiä rikotaan!

Lauantaina heräsimme klo 6:00 valmistautumaan päivään. Rauhassa meikkasimme, söimme puuroa aamiaiseksi, pakkasimme tavarat ja laitoimme päivän cosplayasut päälle. Olimme pukeutuneet sarjasta Beyblade Burst hahmoiksi Rantaro Kiyama (Satu) ja Sisco Karlisle (Päivi). Tarkalleen ottaen olimme sarjan 2. tuotantokaudesta God (jap.)/Evolution (eng.). Rantaron puku valmistui Traconiin 2022 ja Sisco on tämä uusi asu, jonka viimeistelimme Kupliita varten. Päivi oli aloittanut puvun teon jo 2019, joten korkea aika saada se valmiiksi! Päivi ompeli asun kangasosat ja Satu valmisti kovat osat (vyönsolki, aurinkolasit) sekä muotoili peruukin.

Peruukin viimeistelyä hotellihuoneessa

Koska päivä Tampere-talossa alkaisi nopeasti, teimme mahdollisimman paljon valmiiksi jo hotellissa. Kello 9:15 astuimme ovesta ulos matkatavaroidemme kanssa - ja katsoimme loskan peittämää reittiä Tampere-talolle. Parin päivän vierailumme aikana sää ei ollut erityisen viehättävä. Räntämössö sai matkan näyttämään kaksi kertaa pidemmältä. Tulipahan testattua kestävätkö shoecoverit kosteutta ja todettua vetolaukun olevan surkea idea, koska vetämisen sijasta sitä piti kantaa.

Rantaro Kiyama (Satu) ja Sisco Karlisle (Päivi)

Syymme olla aikaisin paikalla ja cosplaypukeissa oli se, että Päivi oli Tampere Kupliin cosplaykilpailun tuomaristossa. Ennakkoilmoittautumisten auetessa olimme pohtineet kumpaan kannattaa hakea: Tuomariksi vai itse kilpailuun? Kilpailussa sai nimittäin kisata yksin tai kolmen hengen joukkueena, ja me muodostamme hyvän duon. Kuitenkin lopulta Päivi oli hakenut tuomaristoon ja hänen työtehtävänsä alkaisi heti kello 10:00. Jätimme tavarat narikkaan ja lähdimme omille teillemme.

Tampere Kupliissa oli kaksi cosplaykilpailua: Perinteinen pukukilpailu ilman näytöstä ja Cosplay photoshoot -kilpailu (eli valokuvauskilpailu). Pukukilpailu jakautui kategorioihin aloittelijat ja kokeneet. Sunnuntaina Kupliissa järjestettiin myös cosplaynäytös, mutta tämä ei ollut kilpailu. Päivin kanssa tuomariston muodostivat Faroni Cosplay, Tolkuncos ja Cosfreckles. Koska osallistujia oli yli 30, tuomarointi täytyi aloittaa heti tapahtuman ovien auetessa - tässä oli vain se ongelma, että jos sisään pääsee kello 10, tietenkään kukaan kilpailijoista ei ollut heti paikalla ja tuomarointi alkoi itse asiassa noin 10:20. Kuitenkin tuomaristo oli vahva, riittävän kokenut eikä vähästä hätkähtänyt, ja kävi tehokkaasti kaikki kilpailijat lävitse. Loppupuolella täytyi olla jo vähän nopea, mutta Päivin kokemuksen mukaan, kaikkia osallistujia ehdittiin tavata riittävästi. Tämän jälkeen oli ruokatauko ja jonkin verran aikaa päättää sijoitukset ja kirjoittaa perusteluita. Lavalle asti pääsi 29 kilpailijaa, koska tietenkin osallistumisia oli peruttu jonkin verran esim. sairastumisen vuoksi.

Samaan aikaan Satu kierteli conipaikalla. Hän oli ehtinyt ostamaan ruokaa ja tapaamaan tuttuja, mutta sitten koko ajan pituutta kasvava jono cosplaykilpailun katsomoon alkoi kuumottamaan. Jos nyt ei mene jonottamaan, mahtuuko saliin enää myöhemmin? Tampere Kupliissa ei käytetä coneista tuttua paikkalippu systeemiä, eli paikkaa katsomosta ei voi varata etukäteen. Näin ollen Satu meni jonoon 40 minuuttia ennen lavaosuuden alkua. Katsomoon ei saanut viedä ulkovaatteita tai reppuja/olkalaukkuja, ja jälleen tämä aiheutti närää kävijöissä.

Cosplaykilpailuiden lavaosuus alkoi kello 13:00 Tampere-talon pienessä salissa. Yleisön virratessa saliin tuomaristolle kerrottiin, että istumapaikkoja täytetään vielä ja menee hetki ennen kuin lavashow alkaa. Sitten informaatioon tuli katkos. Kaikki kilpailijat kävivät lavalla pyörähtämässä, photoshoot kilpailun osallistujat esiteltiin ja Satu katseli eturiviä miettien “Missä tuomaristo on?”. Päivi ja kumppanit olivat takahuoneessa kirjoittamassa tuloksia ja ihmettelivät, että meneepä salin täyttämisessä kauan, onkohan jotakin sattunut? Sitten vasta kun heille ilmoitettiin, että väliaikashow on alkamassa, totuus iski! Lavaosuus oli päässyt livahtamaan ohitse ja vastoin perinteisiä tapoja, tuomaristo ei ollut katsomassa sitä! Onneksi lavaosuutta ei arvosteltu ja aika takahuoneessa oli käytetty hyvin tuloksien kirjoittamiseen. Tuomaristo oli yhtä mieltä sijoituksista. Onnea kilpailuissa menestyneille!

Kaikki päivän cosplaykilpailijat. Valokuva: Jasu. Kuvan lähde: Conikuvat.fi

Tuomaristo lukemassa tuloksia ja jakamassa palkintoja.
Vasemmalta oikealle: Cosfreckles, Päivi, Tolkuncos ja Faroni Cosplay.
Valokuva: Jasu. Kuvan lähde: Conikuvat.fi

Tampere Kupliin cosplaykilpailut ovat rentoja verrattuna esim. Traconin pukukilpailuihin, mutta silti muutama sana: Sääntöjä oli luettu vähän heikosti, etenkin kohdasta “Puvun tai pukujen tulee olla itse tehtyjä, kuitenkin pieni apu perheeltä tai ystäviltä on sallittua.” Aina ennen kuin lähtee coniin, kannattaa käydä kotisivulla lukemassa tapahtumaa koskevat tiedot. Aina ennen kuin osallistuu pukukilpailuun, TÄYTYY lukea kilpailun säännöt ja sisäistää ne. Tampere Kupliin cosplayta koskevat tiedot voi lukea kotisivulta.

Jahka kilpailut olivat paketissa, aika lähteä tutustumaan Kupliiseen! Iltapäivään mennessä kävijöitä oli tupa täynnä. Meidän oli tarkoitus hakea narikasta meikkiä ja maalata Päivin käsivarresta puuttuva kuvio, mutta kun näimme jonot narikkaan, päätimme käyttää ajan paremmin. Maaliskuun kylmä sää ei houkuttele viettämään aikaa ulkona, ja lähes kaikki kävijät hengailivat Tampere-talon sisäpuolella.

Myyntipöytäsalissa etsiskeltiin jälleen Action Force -sarjakuvia.

Siinä missä myyntipöydissä on jälleenmyyntiä ja/tai/sekä artesaaniyrityksiä, taidekujalla kuvataitelijat myyvät töitään. Tarjolla on esimerkiksi itse piirrettyjä printtejä, pinssejä, avaimenperiä, kortteja ja tarroja, sekä kokonaisia itse kustannettuja sarjakuvia. Taidekujat ovat suosittuja ostopaikkoja mm. fanitaiteesta pitäville henkilöille. Tällä hetkellä koko skenessä suosittu aihe on konsoleilla ja mobiililaitteilla pelattava roolipeli Genshin Impact. Aiheen suosio näkyy niin taidekujilla kuin myös cosplaypuvuissa ja -kilpailuissa.

Tiina Talvikki

Tämän jälkeen otimme muutaman valokuvan päivän cosplayasuista!

On jännittävää pitää uutta cosplayasua ensimmäisen kerran, mutta samalla asusta saattaa bongata kaikenlaista paranneltavaa. Kupliin jälkeen Siscon puvun värejä on korjattu ja mm. liivin helmaa lyhennetty. Puku on raivostuttavan värinen ja siksi kankaiden löytäminen sitä varten ei ollut helppoa - puhumattakaan siitä, ettei aurinkolaseissa ole sankoja tai housuissa vyönlenkkejä! Emme edes halua antaa tuomiota hahmon tyylitajusta.

Siscon puvussa Päiviä kiinnostaa hahmon sähäkän olemuksen kantaminen. Hahmolla on sarjassa sahalaitaiset hampaat, jotka Päivi meikkasi itselleen mustalla hammaslakalla. Hammaslakan hän osti perjantaina Tampereen Punanaamiosta.

Satun Rantaron cosplaysta voi lukea lisää TÄSTÄ päivityksestä.

Kupliissa oli paljon tuttuja, mutta lopulta ehdimme tavata vain muutamia. Hyväksi onneksi Lara ja Atte Freaky Angel -blogista osuivat paikalle, kun olimme valokuvaamassa. Ainakin heidän kanssaan ehti istua alas vaihtamaan kuulumisia.

Päivän päätteeksi hyvissä ajoin siirryimme 0-kerroksen naisten vessaan pesemään meikit pois ja vaihtamaan vaatteet. Päätimme vähän ennakoida ennen kuin kaikki muutkin haluavat tavaransa narikasta ja tekevät lähtöä. Kotimatkalla vaihtojuna oli vähän myöhässä ja jouduimme odottamaan asemalla puoli tuntia. Siellä tuli aika kylmä, mikä alleviivaa vuodenaikaan sopivan pukeutumisen merkitystä. Emme olisi halunneet seisoskella siellä Siscon napapaidassa tai Rantaron hihattomassa topissa.

Seuraava conimme on Hypecon Hyvinkäällä kesäkuun alussa. Siellä olemme Von Aidainderin myyntipöytäilyn merkeissä! Kuvia Tampere Kupliista voi käydä katsomassa Conikuvat.fi.

Jos pidit tästä postauksesta, haluat ehkä myös lukea:

Tampere Kuplii 2022

Terveisin,

Päivi ja Satu

Kaupunkimatkailua ja sarjakuvia: Tampere osa 1/2

Tervetuloa lukemaan blogia

HELMIÄ JA KETJUJA!

Seuraavat kaksi päivitystä seuraavat seikkailujamme Tampereella. Olimme jo pidempään suunnitelleet matkaa kaupunkiin, ja maaliskuussa päätimme yhdistää vierailun Tampere Kuplii tapahtuman kanssa. Päivityksen ensimmäinen osa käsittelee päiväämme kaupungissa ja toinen osa Tampere Kupliita.

Tampereelle lähteminen ei ollut turhan helppoa. Rautatiealan lakko pysäytti raideliikenteen alkuviikosta ja tämä sai meidät henkisesti varautumaan siihen, ettei matka toteudukaan. Epätietoisuudessa eläminen on melko stressaavaa. Torstaina puolen päivän aikaan, kun lakko sitten päättyi, meillä oli aikaa alle vuorokausi järjestää asiat, mm. ostaa liput, pakata tavarat ja selvittää missä kaikkialla haluammekaan Tampereella vierailla. Tästä syystä matkustamiseen liittyvät jutut kannattaa pitää mahdollisimman lähtövalmiina. Cosplayn puolella tämä tarkoittaa asujen säilyttämistä niin, että puvut ovat siistejä ja kaikki niihin kuuluvat osat ehjiä ja yhdessä paikassa.

Perjantaina aamulla hyppäsimme junaan ja matka Tampereelle alkoi! Lakon päättyminen oli varmasti helpotus kaikille heille, ketkä halusivat Kupliiseen. Jo perjantaina ilmassa oli selvää coniviikonlopun odotusta ja junamatkan aikana saattoi bongata cosplayasuihin pukeutuneita henkilöitä. Tampereella jätimme tavarat säilytykseen hotellille ja lähdimme kaupunkiin.

Ensimmäiseksi kävimme syömässä East Asia Martissa. Kyseinen on ruokakauppa, mutta sieltä voi ostaa myös ruoka-annoksia. Söimme gyudonia (riisiä, lihaa, sipulia ja kananmuna kulhossa) ja riisipallot. Sitten jatkoimme kohti keskustaa. Sää oli sateinen ja tuulinen. Tampereen ongelmaksi osoittautui se, että siellä oli kaikkea mielenkiintoista niin paljon! Ei oikein tiennyt mihin suuntaan lähteä. Lopulta päätimme mennä ensimmäiseksi niihin juttuihin, mitkä ehdottomasti halusimme nähdä, ja sitten sinne mihin aika riittää. Aikaamme kului yleiseen harhailuun, koska jostakin syystä Päivin puhelimen navigointi ei aina tiennyt olimmeko menossa eteenpäin vai kävelimmekö taaksepäin.

Tampereella kävimme Työväenmuseo Werstaassa katsomassa Ysäri-näyttelyn. Nimensä mukaisesti näyttely kertoo 1990-luvun Suomesta ja aitoina “ysäristeinä” tietenkin aihe kiinnosti meitä. Näyttely ei kuitenkaan vastannut odotuksiamme. Se oli pieni ja tylsä. 10 vuotta on vaikeaa laittaa yhteen näyttelytilaan niin, että koko aikakausi herää näyttävästi henkiin. Ostimme silti matkamuistoksi vaaleanpunaisen ysäritarran ja pinssin, missä lukee “Ysärin lapsi”.

Tämän jälkeen nopeasti kävimme lävitse Werstaan muut näyttelyt. Vaikka Ysäri oli pettymys, Werstas on kiinnostava paikka ja sen näyttelyt alleviivaavat hienosti sitä, miten paljon erilaista teollisuutta Suomessa on ollut. Esimerkiksi juuri Tampereella Finlaysonin alueella on ollut paljon tekstiiliteollisuutta.

Seuraavaksi menimme Tallipihalle. Tallipiha on pieni keskittymä historiallisia rakennuksia, joissa nykyään toimii käsityömyymälöitä, kahvila ja suklaapuoti. Sesonkina alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Ulkona ruokaili kaksi ponia.

Jahka olimme nauttineet kulttuuria riittävästi, lähdimme kohti kauppoja. Sää oli entistä huonompi ja kadut täynnä soraa ja kuravettä - miltä Suomi nyt näyttää maaliskuisena päivänä. Pitikin tulla tänne näin ankeana vuodenaikana! Kun tarkastelemme matkalta ottamiamme valokuvia, ne eivät ole erityisen kauniita tai kiinnostavia. Tampere oli todella vaikea saada näyttämään muulta kuin harmaalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö olisi nauttineet ajastamme. Kävimme useissa kaupoissa ja kohteissa, mutta emme vain saaneet niitä valokuviin yhtä vaikuttavina. Kuitenkin meidän tapauksessamme kokemus on tärkeämpää kuin valokuvaaminen.

Tampereella suosikki paikaksemme nousi Kuninkaankatu. Kadun varrella oli kaikkea meitä kiinnostavaa: Kierrätysmyymälöitä (mm. Fida ja ICare), populaarikulttuuria (Urumi, Fantasiapelit ja Puolenkuun Pelit) sekä Aasia Market. Aasialaista naposteltavaa ostimme Tampereelta reilusti. Tykkäsimme mm. Demon Slayer -sarjan vohveleista, koska pakkauksen mukana tulee tarra.

Kävimme myös kaikissa vastaantulevissa lelukaupoissa. Pieni lelukauppa ei nimestään huolimatta ollut koskaan “pieni”. Tampereella on myös useita vintagemyymälöitä, mutta tällä kertaa ainoa kiinnostava tuote oli liian arvokas meidän budjetillemme. Cybershop tuli myös sopivasti vastaan, koska Satu oli uusia värillisiä piilolinssejä vailla. Kauppakeskus Tullintorissa oli viikonlopun aikana kaikenlaista ohjelmaa ja perjantaina siellä pystyi katsomaan showpainia SLAM! Wrestling Finlandin toimesta.

Päivän päätteeksi rättiväsyneinä rahjustimme vielä TakeT -myymälään ostamaan teetä. Siinä kun Tampereella käveli, pistimme merkille, miten paljon kaupungissa on erikoisesti pukeutuneita nuoria. Heidän lisäkseen katukuvassa näkyi useita cosplayasuisia henkilöitä, vaikka Tampere Talon tapahtuma alkaisi vasta seuraavana päivänä. Meistä tuntuu, ettei cosplay- ja coniharrastus ole koskaan ollut yhtä vahvana kuin se on nyt 2020-luvulla!

Sen sijaan me kaksi olimme pukeutuneet käytännöllisesti. Emme ottaneet asukuvia, koska olimme keskittyneet kaupungilla kiertelyyn. Tampereen reissun pukeutumista koskevat opit olivat 1. Valitse sellaiset kävelykengät, että ne kestävät soraisia ja likaisia katuja 2. Reppu tavaroiden kantamista varten on parempi, koska olkalaukku alkaa painamaan hartiaa 3. Tukeva kampaus ei romahda tai suoristu kosteudesta 4. Vaatteet täytyy olla sen verran käytännölliset, että voit matkustaa niissä kotiin Tampere Kupliista. Satu feilasi näistä kohdista kolme viimeistä.

Tampereella majoituimme Sokos Hotels Villassa, samassa paikassa missä olimme Tracon 2022 aikana. Vaikka sanan “villa” yhdistää nopeasti sanaan “huvila”, Villassa se näkyisi tarkoittavan lampaasta saatavaa villaa. Hotellihuoneemme sisustukseen kuului mm. söpö lammaspehmolelu. Söimme kuppinuudeleita ja kävimme nukkumaan klo 21:00. Girls gone wild. Huomenna Tampere Kupliiseen!

Terveisin,

Päivi ja Satu

Koiria ja teatterin historiaa: Poikilo

Hei! Tämä on blogi

HELMIÄ JA KETJUJA!

Aurinkoista huhtikuuta! Maaliskuu meni todella nopeasti töissä ja Tampere Kupliiseen valmistautuessa. Emme ehtineet päivittämään blogia kertaakaan, mutta sehän tarkoittaa vain, että huhtikuulle riittää enemmän juttua. Maaliskuun alussa halusimme palavasti päästä käymään jossakin. Koska hyvää ei tarvitse lähteä hakemaan kauempaa, päätimme vierailla Poikilossa.

Etualalla Tyttö ja koira, Stiina Saaristo. Seinällä mm. Emma Ainalan maalauksia

Poikilo-museot sijaitsevat Kouvolatalossa kaupungin keskustan tuntumassa. Heti vieressä on Kouvolan museokortteli, eli lomasesonkina alueelle voi helposti tehdä kokonaisen museoretken. Poikilo-museoihin kuuluu Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo, KOUTA-galleria, Kino-Poikilo ja Poikilo-galleria. Vaikka tämä päivitys on "kuukauden myöhässä", on näyttelyt vielä nähtävissä. 

Ensimmäiseksi kävimme katsomassa Überhund - Taiteen kiehtovat koirat (nähtävissä 29.4.2023 asti). Näyttely koostuu useista eri teoksista eri taiteilijoilta. Meidän mielestämme kokonaisuudesta teki todella kiinnostavan sen monimuotoisuus. Näyttelyn yhteyteen pystyi myös jättämään valokuvan omasta lemmikistänsä.

Etualalla Haamukoira II, Kim Simonsson

Etualalla Vallan kahvat, Elina Ruohonen

Satun suosikki näyttelyesine oli Tussukka, Teemu Luoto,
koska onhan tuo istuva koira lutunen

On a Walk, Juhani Linnovaara – ja Päivi, koska hän näytti olevan samasta seurueesta.

Tämän jälkeen menimme katsomaan Koko Kouvolan Teatteri -näyttelyn (nähtävissä 8.10.2023 asti). Tiesittekö, että vuonna 2011 Päivi oli Kouvolan teatterin puvustossa työharjoittelussa?

Näyttelytila on visuaalisesti upea, erittäin informatiivinen ja huolellisesti toteutettu kokonaisuus, joka imaisee teatterityön pyörteisiin saumattomasti. Esillä on mm. pukuja, tarpeistoa ja valokuvia vuosikymmenten ajalta. Näyttelyssä voi myös nousta lavalle, sovittaa asuja sekä kokeilla valoja ja lavasteita – toisin sanoen nähtävää ja tekemistä on kaikenikäisille vierailijoille.

Poikiloa varten Päivi oli pukeutunut keinonahkahousuihin, pitkiin nahkasaappaisiin ja valkoiseen röyhelöpaitaan. Koska menimme koira-aiheiseen näyttelyyn, hän otti Karvisen sijasta Oskun mukaan.

Satu oli pukeutunut Päivin ompelemaan hameeseen ja neulepaitaan, joka vaikuttaisi myös olevan jonkun itse tekemä, mutta koska Satu löysi paidan kirpputorilta, valmistaja on jäänyt meille mysteeriksi. Mainittakoon kuvasta myös se, että pastellinkeltainen laukku on kovin hauraan oloinen kirpputorilöytö, josta räjähti vetoketju kappaleiksi toisella käyttökerralla. En syytä kirppistä vaan sitä brändiä, joka on päästänyt noin huonon laadun valikoimaansa. Onneksi Päivi osaa vaihtaa vetoketjuja...

Vielä ennen kotiinpaluuta kävimme kahvila ja lahjatavarakaupassa Onnenkukko. Hyvä päivä <3.

Terveisin,

Päivi ja Satu