Tervetuloa! Tämä on blogi
HELMIÄ JA KETJUJA!
Tämän päivän päivityksessä jatkamme seikkailujamme Itä-Suomessa. Tämä on päivityssarjan osa 2/3.
 |
| Olavinlinna |
Savonlinnassa majoituimme hotellissa nimeltään Tott. Kesähotelli Tott on meille entuudestaan tuttu paikka, koska 2010-luvulla olimme siellä kesätöissä. Tietenkin sitä pitää säännöllisesti palata tarkastelemaan miten entinen työpaikka jakselee. Tottissa on se hyvä puoli, että todellakin tiedämme missä se on ja millainen hotelli se on. Ei yllätyksiä majoitusasioiden suhteen. Toinen hyvä puoli ex-paikkakuntalaisena olemisessa on se, että tiedät missä on ilmaiset pysäköintialueet.
 |
| Kesähotelli Tott |
 |
| Kesähotelli Tott |
 |
| Maisema hotellihuoneen ikkunasta |
Ilmaisen pysäköinnin kautta jättämään tavarat hotellille ja sieltä kiertelemään kaupunkia. Kävimme kierrätysmyymälöissä ja syömässä ennen kuin vetäydyimme takaisin Tottiin iltalevolle. Seuraavana aamuna heräsimme kukonlaulun aikaan ja lähdimme kävelylle kaupungin ympäri. Kun ajoimme kohti Savonlinnaa, hetken aikaa mielessä kummitteli ajatus: Mitä jos kuluneiden vuosien aikana kaupunki on muuttunut tunnistamattomaksi? Kaupungit muuttuvat ja Savonlinnakin kehittyi paljon jo pelkästään asuinaikanamme. Kuitenkin viimeistään aamukävelyllä saatoimme todeta, että suurimmaksi osaksi linnakaupunki oli samanlainen kuin ennenkin. Samat rakennukset, sama satama, sama linna.
Päivän ohjelmassa oli lyhyt kierros kaupungilla ja sitten kohti Retrettiä. Kävimme niissä kierrätysmyymälöissä, joissa emme ehtineet eilen vierailla, ja pistäydyimme Jukka Rintalan muoti- ja taidegalleriassa Satamakadulla.
 |
| Jukka Rintalan muoti- ja taidegalleria |
 |
| Jukka Rintalan muoti- ja taidegalleria |
Retrettiin on noin puolen tunnin ajomatka Savonlinnasta. Se on hyvä kohde myös silloin, jos liikkuu junalla. Savonlinna - Parikkala taajamajuna pysähtyy kävelymatkan päähän taideluolasta.
Retretin taideluola on kallioon louhittu näyttelytila. Heinä-, elo- ja syyskuussa siellä oli esillä
valo- ja ääniteos Maan Pulssi.
Kotisivulla teoksesta kerrotaan ”
Maan Pulssi on immersiivinen luolastoon sijoittuva valo- ja ääniteos, jossa luolastosta poimitut äänet ja materiaalit toimivat osana itse teosta.” Teos on valo- ja äänitaiteilija
Marko Häkkisen käsialaa. Lainaus kotisivulta: ”
Teos jatkaa Marko Häkkisen taiteellista Connection-teemaa, jossa tutkitaan tuntemattomia yhteyksiä luonnon, ihmisen ja ympäristön välillä.”
 |
|
 |
|
Jos jotakin kannatti tehdä, niin ostaa Maan Pulssiin pääsyliput etukäteen. Taideluolaan ei voinut kävellä milloin itseään huvittaa, vaan näytökset alkoivat tasatunnein ja niihin otettiin vain 25 kävijää per kierros. Maan Pulssi oli todella suosittu. Kun seisoimme lippujonossa, osa kävijöistä oli jättänyt lipunoston vasta Retrettiin ja sai kuulla, että seuraava vapaa näytös olisi vasta tuntien päästä. Emme voi riittävästi painottaa sitä, miten tärkeää on lukea kotisivulta ohjeet ihan mihin tahansa kohteeseen, näyttelyyn, näytökseen tms.
 |
|
Ja sitten maan pulssia kuuntelemaan! Oppaan johdolla kuljimme kallion sisään ja ensimmäiseksi katsoimme videon, joka sisäänheitti katsojat näytöksen teemoihin. Tämän jälkeen vaelsimme luolan käytäviä eteenpäin pysähtyen teoksien kohdalle, ja sopivan ajan kuluttua opas kehotti jatkamaan etenemistä. Maan Pulssia sai valokuvata, mutta tiettyjen teoksien kohdalla viivyttiin sen verran ytimekäs hetki, että piti olla nopea kameransa kanssa. Lopulta kokoonnuttiin katsomaan loppunäytös. Maan Pulssissa ihailtavaa oli mm. se, miten valot ja luolan luonnolliset piirteet pelasivat täydellisesti yhteen korostaen toisiaan.
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
Taide-elämyksen jälkeen menimme syömään ja suunnittelemaan siirtymistä päivän seuraavaan kohteeseen. Jos eilen Päivin hiuksiin lensi koivulude, niin tänään hän havaitsi ravintolan vessan seinässä kärsäkkään (tietynlainen kuoriainen). Pyydystimme sen ja veimme ulos vapauteen ennen kuin joku luulee kyseessä olevan jokin vaarallinen hyönteinen. Tähän postaukseen ei sisälly asukuvia. Niitä on luvassa seuraavassa päivityksessä. Siinä matkustamme reissumme viimeiseen kohteeseen ja samalla päätämme Itä-Suomen päivityssarjan. Joko arvaat mihin mennään?
Terveisin,
Päivi ja Satu
